sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Joulukuun ensimmäinen

Meillä on ollut käytössä useampana vuonna itse tekemäni joulukalenteri. Tänä vuonnakin kaivoin sen hyvissä ajoin esille, kunnes muistin, että liian pienet lokerot ovat huonot. Niihin ei oikein mahdu mitään ja niistä on hankala kaivaa yllätystä esille. Onneksi joulukoristeiden joukosta löytyi myös yksi toinen joulukalenteri, joten päätimme käyttää sitä tänä jouluna. Järjestelimme keskimmäisen kanssa sydämen- ja tähdenmuotoiset pussukat järjestykseen ja ripustimme joulukalenterin portaikkoon.


Meillä on aiempina vuosina joulukalenterista tullut jotain pieniä leluja (kirpputorilta ostettuja), jouluisia tehtäviä, esikoiselle kauneudenhoitojuttuja ja tietysti aina joku pieni herkku. Näille on tullut yhtäkkiä hintaa aika paljon, varsinkin kun luukun avaajia on kolme.


Tänä vuonna esikoiselle ostettiin suosiolla kaupan Oreo-joulukalenteri ja pikkupojille päätettiin laittaa joulukalenteriin pikkuherkkujen lisäksi Ryhmä Hau-palapelit.  Luukuista löytyy 6-7 palaa kerrallaan ja niistä muodostuu kolme erilaista palapeliä. Kehittävää yhdessä tekemistä, josta on iloa luukkujen avaamisen jälkeenkin. Onhan se aina itsellekin kutkuttavaa seurata lasten ilmeitä ja reaktioita joulukalenterin luukkuja avatessa. Mitäpä sitä ei lasten ilon ja onnen eteen tekisi. 


Äidin joulukuun ensimmäisen päivän perinteisiin puuhiin kuului joulutähtien esille laitto, jonka tein kyllä jo lauantaina. Ihmettelen joka vuosi sitä, miksi jouluvalojen johdot ovat niin lyhyitä, että saa aina miettiä, miten ikkunavalot saa nätisti laitettua esille. Meillä kun ei pistokkeita ikkunoiden yläpuolella ole. Nyt onneksi esille laitto sujui kohtuullisen mutkattomasti ja pistokkeellisilla jatkojohdoilla saan valot helposti sammutettua yöksi ja kytkettyä taas aamulla päälle. Kuvissa kyllä näkyy, että johtovirityksiltä ei ole voinut välttyä. 


Illalla piti tietenkin sytyttää ensimmäinen adventtikynttilä ihanaan Puinen adventtikynttelikköön. Tästä se joulun odotus alkaa! 


-Mari