Terassin muodonmuutos

Noin kymmenen vuotta sitten muutettiin tähän kotiin ja ensimmäinen remppakohde oli helppo päätös. Kauan omasta terassista ja pihasta haaveilleena sormet syyhysivät pihaa laittamaan, mutta sitä ennen piti rakentaa terassi. 

Terassi onkin meillä ollut kovassa käytössä kesäisin. Siellä syödään lämpiminä päivinä aamupalasta lähtien, otetaan aurinkoa, seurustellaan ja leikitään. Terassi on etelän puolella, joten aurinko paistaa siihen lähes koko päivän. Sadesuojana toimii yläkerran parveke. Toissa kesänä terassi olisi jo pitänyt öljytä uudelleen, mutta terassin viereen rakennetulla hiekkalaatikolla viihtynyt ja hiekkaa sinne tänne heittänyt taapero siirsi öljyämistä kahdella vuodella eteenpäin. Nyt se oli kuitenkin pakko tehdä. 

Olin kaihoisasti katsellut kuvia kauniista mustista ja tummanharmaista terasseista. Halusin meille myös sellaisen, mutta asiaa piti hieman tutkailla, koska punaruskeasta sävystä siirtyminen viileämpään sävyyn ei olisi ihan pikkujuttu. Piti tehdä huolelliset pohjatyöt jottei vanha sävy kuultaisi uuden sävyn alta. 

Vuokrasimme Cramolta puuhiontakoneen, jolla terassin hiominen oli suhteellisen helppoa. 12 m2 terassi hiottiin noin tunnissa. Ihan kaikkialta koneella ei saanut hiottua, kuten nurkat ja päätylaudoitus, joten käsikäyttöinen hiomakone oli myös tarpeen. Mutta koneella saatiin hyvin laudat puupinnalle. Tämän jälkeen terassi imuroitiin ja pestiin terassipesulla ja huuhdeltiin hyvin. Terassi kuivui onneksi aika nopeasti ja iltapäivällä isäihminen pääsi öljyämispuuhiin. 

Öljyksi valitsin loppujen lopuksi Tikkurilan Valtti Plus terassiöljyn mustana. Erikoispigmentoitu öljy imeytyy syvälle puuhun, mutta puu kuultaa sävyn alta kuitenkin kauniisti. Vesiohenteinen öljy on helppo levittää ja se myös kuivuu nopeasti. Sävyn kanssa olin harmaan ja mustan välillä, mutta tuumailin, että musta peittäisi pienet ruskean värijäämät paremmin kuin harmaa. Moni siellä saattaa kauhistella, että hullua valita lämpöä itseensä sitova väri aurinkoiselle terassille, mutta olen kuullut, että musta terassi ei itse asiassa ole yhtään sen kuumempi jaloille kuin ruskeakaan. Joten tällä tiedolla ja luulolla mennään. 

Otimme siveltimen sijaan öljyämiseen sienen jatkovarrella, jolla työ näytti sujuvan aika mutkattomasti. Välit ja päädyt piti öljytä pensselillä. Homma toimikin sienellä hyvin. Melkein samalla vedolla sai kaksi terassilautaa öljyttyä kerralla. Tämän jälkeen piti tarkastaa lautojen välit ja sitten sai kuivalla ja puhtaalla rätillä pyyhkiä ylimääräiset öljyt pois. Pyyhkiminen vaikutti siihen, kuinka tasainen lopputuloksesta tulisi. 

Tykkään kovasti lopputuloksesta ja tuntuma jalan alla on ihanan samettinen. Terassi öljyttiin eilen ja tänään pääsen sinne jo touhuamaan ja sisustelemaan. Katsotaan mitä minä sinne keksin! Jotain ajatuksen tynkää minulla jo on, mutta siitä myöhemmin lisää! 

Mukavaa viikonloppua kaikille! 

-Mari

Kaksi vanhaa puuta

Meidän makuuhuoneen sisustuksen ongelmana on ollut se, että huone on todella pieni ja sänky vie käytännössä koko tilan huoneesta. Sängyn ikkunan puoleiselle puolelle sopii just ja just kulkemaan. Huoneeseen sopivat vain oleelliset kalusteet eli sänky ja yöpöytinä toimivat Clas Ohlsonin mustat metallijakkarat. Huone on kuitenkin kaivannut jonkin aikaa jotain pientä viimeistelyä viihtyisyyden lisäämiseksi. 

Sängyn pään puoleinen pääty on maalattu Tikkurilan Tyrsky sävyllä ja se kehystää mukavasti vanerista sängynpäätyä sekä valkokehyksisiä tauluja. Ongelmana on ollutkin vastakkainen seinä, joka on maalattu Tikkurilan Höyhen sävyllä ja seinää koristaa edellisen asukkaan seinähyllyn ruuvien paikat. Tässä poikkeustilanteessa en todellakaan ole jaksanut alkaa reikiä paikkaamaan ja maalaamaan koko seinää vaan kaipasin jotain plan b-vaihtoehtoa jolla piilottaa reiät toistaiseksi. 

Olemassa oleva seinähylly ei ollut missään nimessä vaihtoehto. Muistan edelleen elävästi sen, kun mieheni löi Lack-hyllyn kulmaan päälakensa… Ja taulu keskellä seinää ei houkutellut sen vuoksi, koska sängyssä olisi tullut tunne, että taulu hyökkää kimppuun. Se olisi ollut liian lähellä. Pienempien taulujen kollaasi olisi ollut jotenkin irrallinen. 

Ajatuksiin pyrki idea korkealle sijoitetusta puisesta tauluhyllystä, jonka päälle voisi tehdä kivoja asetelmia. Puun väri siksi, koska halusin huoneeseen lämpöä ja kontrastia valkoisiin seiniin. Tauluhylly ei veisi syvyydestä tilaa, korkea sijainti ei aiheuttaisi vaaratilanteita ja saisin samalla hyödynnettyä vanhoja ruuvin paikkoja, mutta edelleen seinä kaipasi jotakin. Hylly yksinään korkealla oli vähän orvon näköinen. 

Laitoin muutama viikko sitten instan storyn puolelle kyselyä, että minkälaisia ideoita teillä tulisi meidän makkarin toiselle seinälle. Hyvästä ehdotuksesta päätin palkita ehdottajan jollakin pienellä jutulla. Tosi moni ehdotti taulua seinälle, mutta yksi ehdotus oli ylitse muiden. 

Seinälle valikoitui rovaniemeläisestä Valkko-myymälästä ihana Art Miriamin ”Kelopuut” posteri. Jotenkin herkät, mutta vahvat ja vanhat puut sykähdytti mieltäni kovasti. Perinteisten kehysten sijaan laitoin julisteen puiseen julistelistaan. Näin tauluhyllystä ja julisteesta tuli yhtenäinen kokonaisuus. Art Miriamilta löytyy paljon muitakin ihania postereita, mutta ”Kelopuut” sopi meidän makkariin täydellisesti jo ihan värityksensä puolesta. Siniharmaan sävyt sointuvat yhteen huoneen tehosteseinän sekä Deseniolta tilatun Matterhorn-julisteen ja kukkataulun kanssa. 

Vanhat ja hieman kellastuneet Marimekon ”Heinä” verhot istuvat hyvin huoneen värimaailmaan ja tunnelmaan luoden huoneeseen kesäisen ja seesteisen fiiliksen. Pentikin sisustustyynyt ja Tokmannilta löydetyt pienet puuvillamatot toistavat värityksessä puun, heinän ja hiekan sävyjä ja näin ollen viimeistelevät huoneen tunnelman. 

Sopivassa suhteessa väriä, kontrasteja ja lämpöä, vai mitä mieltä sinä olet? 

-Mari

Liikunnan iloa etsimässä

Tässä, kun ollaan oltu nyt enemmän kiinni kotona, olen innostunut pitkästä aikaa liikunnasta. Pakottava tarve liikunnalle alkoi etätyöpäivä nro. 2 kohdalla. Normaalisti työpäivän aikana liikuskelen ympäriinsä ja olen jalkeilla huomattavasti enemmän. Istumista ja koneella olemista on nyt sattuneesta syystä aivan liikaa. Niskat on välillä niin jumissa ja muutenkin huono ryhti on painunut alaspäin useita senttejä. Näiden kahden päivän aikana huomasin myös tekeväni töitä melkein 24/7. Ulos en tainnut nokkaani pistää ja pää oli aamulla yhtä sumua huonosti nukutun yön jäljiltä. Jotain oli tehtävä. 

Rehellisesti sanottuna en ole ollut pitkään aikaan tyytyväinen omaan itseeni. Olen totaalisen kyllästynyt jatkuvaan painon kanssa jojoiluun. Se tuottaa minulle itselleni jatkuvaa pahaa oloa, pettymistä itseeni sekä huonoa itsetuntoa. Tiedän, että pitäisi ajatella itsestään hyvää ja olla tunnetusti kehopositiivinen. Pitäisi arvostaa itseään ja enemmänkin silittää itseään myötäkarvaan kuin sättiä ja olla itselleen vihainen. Mutta tiedän, että ennen kuin pystyn olemaan itseeni tyytyväinen, minun on tehtävä se fyysinen muutos mitä korvien välini kaipaavat, ihan jo oman terveyden vuoksi, ei pelkän ulkonäköpaineen vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että voisin esimerkiksi pukeutua niin, miten haluan eikä niin missä joudun peittelemään tiettyjä kehonosia. Haluan, että minulla on fyysisesti ja psyykkisesti hyvä olo niin, että en ole väsynyt ja alakuloinen, vaan energinen ja valoisa. Haluan olla pelkäämättä, että joku pitkästä aikaa minut nähdessään onnittelee minua tulevasta perheenlisäyksestä, jota siis ei ole tulossa. 

Olen kuitenkin tajunnut, että yksi sana kuvaa liikunnallisuuttani. Se on mukavuudenhaluisuus. Tykkään kovan hikiliikunnan jälkeisestä euforian ja itsetyytyväisyyden tunteesta, mutta inhoan kipua ja olen myös äärimmäisen kova luovuttaja. Jos pitää jaksaa kyykätä vielä 5 kertaa tai juosta vielä 2 minuuttia, minulla ei ole sitä kuuluisaa henkistä staminaa, jolla puskisin läpi ne viimeisetkin rippeet treenistä. Sohva kutsuu minua myös aika usein päivällisen jälkeen niin kutsuvasti, että siitä nouseminen tuottaa minulle äärimmäistä tuskaa. Olen myös mestari keksimään tekosyitä miksi en lähtisi liikkumaan. 

Aloitan monesti liikunnan täysillä tauon jälkeen. Tiukka tahti ja tuloksien näkymisen hitaus tappaa nopeasti motivaation eikä yleensä tarvi tulla kuin muutos aikatauluihin, iskeä laiskuus tai flunssa, niin liikunta jää taas moneksi viikoksi. Lähteminen salille työpäivän jälkeen on minulle haaste jo sinänsä. Onneksi netti on ollut nyt pullollaan erilaisia kotitreenejä, joita on ollut helppo toteuttaa, kun salille ei ole voinut lähteä. Puolen tunnin tehokas lihaskuntojumppa tai kävelylenkki aurinkoisen koleassa kevätsäässä on tehnyt täydellisen stopin päivän työnteolle. Juoksuakin on tullut tälle keväälle kokeiltua, mutta asfaltilla juokseminen on täyttä tuskaa säärilleni. Jään siis vielä odottamaan lumettomia metsäpolkuja. 

Tykkään myös syödä. Tykkään syödä rennolla asenteella miettimättä sen koommin mitä suuhuni laitan ja inhoan punnita ruoka-aineita tai kalorimääriä. Minusta ruoka ja ruoanlaitto ei saa olla suorittamista eikä ruuan saa ajatella olevan vain pelkkää polttoainetta. Rakastan hyvää ruokaa olkoonkin se välillä vähän epäterveellistä. Tykkään herkuista, mutta tykkään myös todella hyvistä salaateista. Haluan syödä herkkuleivoksen silloin tällöin tuntematta syyllisyyttä. 

Joten miten löytää tasapaino liikkumisen, liikkumattomuuden, syömisen, mielitekojen ja oman pään sisäisten kamppailujen ristitulessa? Miten löytää iloa liikunnasta ja saada se normaaliksi osaksi elämää? Miten saada oma mieli hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin on? 

Laita jakoon sinun tarinasi; mikä on sinun suhde liikuntaan. Onko se pakollinen paha, normihommia vai nautinto? Onko sinulla ollut paino-ongelmia? Miten selätit ne? Oliko sinulla apuna joku ammattilainen? Tai haluaisitko kenties sinä tai joku tutun tuttusi haastetta työhön ja aloittaisi mukavuudenhaluisen jojoilijan eli minun kanssa julkisen ”Kesäkuntoon vuodeksi xxxx!” - projektin? :)

-Mari

Ps. Kuvituskuvana olkoon vapuksi keksimäni hahmo ”Krizu Pizzis”, joka on oman elämänsä fitnesmalli. Kuinka läheltä omaa suhdettani liikuntaan hahmon keksiminen tänä vuonna menikään! 

Kuvissa vilahtelee myös onnellisia liikuntahetkiä tältä keväältä.