Näin se kesäloma hujahti

Meidän neljävuotias on jo viimeiset pari viikkoa kysellyt ja tuskaillut, että milloin tämä loma loppuu ja pääsisi takaisin päiväkotiin. Tänään hän pohti aamupalapöydässä, että mitä hän kertoisi päiväkodissa kesälomastaan. Meidän piti yhdessä miettiä ihan urakalla, että mitä kaikkea me ollaankaan puuhailtu. 

Kesäloma alkoi perheen yhteisellä roadtripillä Kalajoki-Lempäälä-Helsinki-Oulu. Tältä reissulta hän nosti kaikkein siisteimmäksi jutuiksi leikit kavereiden ja sukulaisten kanssa, Heurekan dinosaurus näyttelyn sekä Kalajoen hiekkarannat. 

Kotiin palattua olikin aika aloittaa kahden viikon uimakoulu ja se vasta olikin hurjan hauskaa, kun hän oppi sukeltamaan. Äidille sukellustaidon oppiminen oli hieman ristiriitaista, kun samaan aikaan toivoin, että hän oppii sukeltamaan, mutta samaan aikaan pelotti aivan hulluna, että hän ei opi pidättämään hengitystä. Onneksi opettajina oli ammattitaitoiset uimaopettajat, jolloin opetus on turvallista. Äitikin siis saattoi huokaista helpotuksesta. 

Tivolissa käyminen nousi myös kesän hittilistan kärkeen. Samoin kuin mökkireissut Kuusamoon. Mökkisauna, uiminen, ukin kanssa veneily, grillaaminen ja kavereiden kanssa ulkona touhuaminen oli pikkumiehen mielestä ihan huippua. 

Kelit ovat tietenkin olleet hieman kyseenalaiset, kun muistissa on liiankin hyvin viime kesän superhelteet. Itse en ole viitsinyt niistä niin valittaa vaan olen ajatellut, että jos on vähänkin aurinkoista niin sekin on parempi kuin vesisade. Onneksi nyt heinäkuun loppuun saatiin nauttia myös helteistä ja mekin uskaltauduimme rannalle pulikoimaan useampana päivänä. 

Itse olen saanut nauttia lomalla hitaista aamuista, kuntoilusta, perheen ja ystävien seurasta, hyvästä ruoasta, kirjojen lukemisesta ja kuuntelusta, rennoista reissuista, kesäteatteri esit sekä ihan vaan olemisesta. En ole suorittanut lomaa vaan olen osannut mennä päivä kerrallaan mentaliteetilla. Lasi on ollut enemmänkin täynnä kuin tyhjä. Kotikin on saanut välillä olla hieman rempallaan, kun ollaan tultu ja menty. Sisustaminenkaan ei ole niinkään käynyt mielessä. 

Kesä ei kuitenkaan ole vielä ohi, vaikka viikon päästä arki koittaakin. Jopa syyskuun alussa voi päästä vielä nauttimaan aurinkoisista päivistä. 

Ihanaa kesän jatkoa kaikille!

-Mari

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

Meillä vietettiin hiljattain kuopuksemme synttärijuhlia. Minusta synttärijuhlat on ihania. Minusta on mukavaa miettiä tarjottavia ja tehdä etukäteisjärjestelyitä. Yleensäkin tykkään juhlien järjestämisestä ja emännöimisestä. Olen kuitenkin huono delegoimaan ja yleensä pinnani on hieman tavallista kireämmällä juhlien alla, mutta luulen, että perheeni on jo tottunut siihen. 

Muumit ovat tällä hetkellä pikkumiehen suosikki numero 1., joten päätin toteuttaa synttärit teeman mukaisesti. Inhoan ilmapalloja ja muutenkin pienten lasten synttäreille koristeet ovat hieman turhia, joten suurempia koristeluota ei tällä kertaa laiteltu. Juhlan tuntua tuli ihanista vieraista, tunnelmasta ja tarjoiluista. 

Sen verran kuitenkin panostin, että nimesin tarjottavat Muumilaakson asukkaiden mukaan. Tarjolla oli: Muumipapan piirakkaa, Pikku Myyn piilonakkeja, Vilijonkan salaattia, Hattivattitikkuja, Niiskuneidin mansikkakakkua, Hemulin kukkavartaita, Muumipeikon herkkukeksejä ja Nipsun naposteltavia. Herkut huuhdottiin kurkusta alas Nuuskamuikkusen kahvilla ja teellä sekä Muumimamman mansikkamehulla. Kaikki tarjottavat onnistuivat hyvin eikä ylimääräistä hirveästi jäänyt, mutta niin kuin aina, kakun teko tuotti päänvaivaa. Minulla on usein käynyt niin, että jompi kumpi onnistuu, maku tai ulkonäkö, ja nyt kärsi ainakin maku. 

Tulikin mieleeni, että onko kakun tekeminen joku somemaailman aiheuttama paine meille äideille. Olet huippu äiti, jos osaat tehdä mahdollisimman luonnollisista ja itse tehdyistä raaka-aineista huikean kakkuluomuksen, joka vielä maistuu taivaalliselta. Joo, ei tule minulta tapahtumaan. Olen muutaman kerran tilannut paikallisilta kakkuleipureilta kakun, mutta ne ovat olleet erityistilanteita. Ovathan ne olleet kaikin puolin loistavia kakkuja, mutta en halua laittaa 80-100€ rahaa kakkuun monta kertaa vuodessa. Synttärikakuksi on kelvattava äidin tekele. 

Nyt päätin tehdä kesäjuhlien kunniaksi perinteisen mansikkakakun, jossa välissä olisi vain sipaisu lemon curdia, tuoreita mansikoita ja vispikermaa. Pohjan tein itse ja niinhän siinä kävi, että ensimmäinen kakkupohja lässähti. Oli pakko tehdä toinen, joka näennäisesti onnistui, mutta pohjaa leikatessa osiin huomasin, että kakku oli jäänyt pohjasta raa’aksi. Päätin kuitenkin yhdistellä pohjia ja vahingossa päällimmäiseksi osaksi jäi ensimmäisen kakun pohjaosa, joka ei siis ollut raaka. Seuraavana päivänä kakkua leikatessa ja maistaessani huomasin, että kakku on päältä kuiva. Ei siis mennyt ihan putkeen tämän kertainen synttärikakku. Muu osa kakusta maistui kyllä ihan hyvältä, mutta hieman harmitti. 

Kakun koristeluun en hirveästi panostanut, vaan tasoitin päälliosan ja sivut pelkällä kermalla half naked-kakun tyyppisesti. Päälle laitoin kasan tuoreita mansikoita ja muumihahmoja teeman mukaisesti. Olen tullut siihen tulokseen, että yksinkertaisuus toimii minun kohdallani ja minun taidoilleni loistavasti. 

Nyt pitäisi löytää seuraaville synttäreille joku hyvä kakkuresepti, joten jos sinulta löytyy takataskusta luottokakkuresepti, jolla onnistut aina saamaan kakkukehut itsellesi, niin laitappa se jakoon. Saatan jopa kokeilla jotakin ehdotetuista! :)

-Mari

WOODSS - rovaniemeläinen vegekahvila

Teimme yhtenä päivänä ystäväni kanssa treffit kaupungille ja päätimme testata alle vuoden vanhaa vegekahvilaa Woodss Lordiaukiolta. Olin jo pitkään ajatellut piipahtavani siellä ja nyt siihen tuli hyvä tilaisuus.

Woodss on vegekahvila, josta löytää erilaisia aamiais- ja lounasvaihtoehtoja, raikkaita smoothieta ja monipuolisen raakakakkuvalikoiman. Woodss käyttää annoksissaan hyvin paljon Lapissa tuotettuja, puhtaita raaka-aineita. Suurin osa annoksista on vegaanisia ja gluteenittomia. Silloin kun olin vielä maidottomalla ja munattomalla ruokavaliolla, normaali kahviloista oli vaikea löytää näillä spekseillä syötävää. Nykyään menisin aina Woodssiin, niin ei tarvitsisi joka kerta miettiä, saanko syödä jotain vai en saa.

Olen myös ihminen, joka on hieman pelkuri kokeilemaan uusia makuja. Tutut ovatkin sanoneet, että minulla on UTPH eli uusien tuotteiden panikoitumis häiriö. Ensin olinkin ajatellut ottavani pelkän kahvin, mutta sitten päätin rohkaistua. Otin villisienitoastin punajuurihummuksella ja juomaksi vihreän teen makuisen Kombuchan. Ystäväni valitsi listalta herne-avokadotoastin sekä mansikka-basilika makuisen Kombuchan. Tässä oltiin siis todellakin uuden äärellä!

Se, että kun on tottunut syömään toastinsa vaaleaan leipään tehtynä, lihaisena, rasvaa tirisevänä ja venyvää juustoa kitalaesta kaivaen, odotukset vegetoasteista oli hieman laimeat, mutta nämä vegetoastit olivat taivaallisia! Yksinkertaisia ja selkeitä makuja ilman makusekamelskaa eikä turhaa rasvaa tai kuorrutuksia. Kombucha oli myös iloinen yllätys. Hieman pirskahteleva juoma oli kesäinen ja kevyt. Todella hyvä vaihtoehto ainaiselle kahville eikä kuitenkaan mikään peruslimsa.

Ilmapiiri Woodssissa oli miellyttävä ja rauhallinen. Olimme liikkeellä iltapäivästä, joten todennäköinen lounasajan ruuhka oli tipotiessään ja saimme jutella hyvän ruoan ja juoman ääressä rauhassa. Puiset huonekalut tuovat lämpöä sisustukseen ja vihreät kasvit sisään tullessa luovat todellakin ilmapiirin, että Woodss on metsä keskellä kaupunkia. Siirtolavoista tehty terassi näytti myös houkuttelevalta lämpimän kesäpäivän lounaan nauttimiseen. Nykyään tulee myös arvostettua hyvää asiakaspalvelua ja sitä todellakin saimme osaksemme. Harmi, kun en tajunnut itse kahvilasta kuvia ottaa.

Tulen varmasti käymään Woodssissa uudestaan ja suosittelen muitakin kokeilemaan! Kahvi ja pulla-vaihtoehdolle on terveellisempiä ja maukkaampia vaihtoehtoja, kunhan vain uskaltautuu kokeilemaan. Olisi myös ihanaa, jos lapsetkin oppisivat syömään ennakkoluulottomasti kasvisruokia, mutta eihän se vaadi kuin pitkäjänteistä opettelua ja niiden tarjoamista. Seuraavaksi aion kokeilla Woodssin salaatteja!

-Mari

Kesäisiä sisustuskuulumisia

Keskikesää vietellään parhaillaan ja helteistä ei ole tietoakaan. Silti jokainen aurinkoinen ja kohtuullisen lämmin päivä on plussaa.  Alkukesän kirkkaan vihreys on muuttunut tummemman vihreän sävyiseksi ja luonnosta löytyy nyt paljon muitakin värejä. Luonnonkukat ovat niin kauniita nyt, joten niitä on ollut pakko poimia sisällekin. Väistämättä näitä samoja väriteemoja on eksynyt meidänkin sisustukseen. 

Sisustuksessa perus musta-valko-harmaa värimaailma on saanut kaverikseen kirkasta pinkkiä, vihreää ja keltaista Pentikin Mimosa-tyynynpäällisestä. Hennon vaaleanpunaiset ja harmaat tyynynpäälliset sitovat kokonaisuuden yhtenäiseksi eikä tunnelma ole liian levoton minun makuun. Tykkään tosi paljon meidän kaikista Pentikin koristetyynyistä. Pentikin sisustusmaailma on minulle juuri sopivan romanttista, mutta silti modernia. 

Keittiön ikkuna saa olla hetken aikaa ilman verhoa, jotta valoa pääsisi tulemaan sisälle mahdollisimman paljon. Ikkunat tosin kaipaisivat pesua. Ikkunalaudan pinkit petuniat tuovat keittiöönkin mukavasti väriä ja aikaisen aamun auringonsäteet kutsuvat kahvittelemaan pöydän ääreen. 

Keittiön matto on vaihtunut kevyeen räsymattoon, joka on helppo ravistella ulkona. Tässä on itse asiassa kaksi Ikeasta ostettua Tånum-mattoa, jotka olen kursinut yhteen. Olen pitkään etsinyt vaaleapohjaista räsymattoa ja näissä värimaailma on täydellinen, joten ratkaisin ongelman näin. Olohuoneessa edelleen on villamatto, koska niin sanottu kesämatto odottaa vielä mattolaiturille pääsyä. Voi olla, että se ei tälle kesälle edes lattialle ehdi. 

Näillä ajatuksilla viikonlopun viettoon. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

-Mari

Maalari maalasi seiniä

Keväällä kirjoittelin Seinien uusia värisävyjä-tekstissä, että aikomuksenamme on maalata yläkerran makuuhuoneiden seiniä. Viikko sitten heiluin kolme päivää maalitelan kans ja nyt on valmista!

Kaikkiin kolmeen makuuhuoneeseen valikoitui loppujen lopuksi aika tumma sävy. Seinät pakkeloitiin ja hiottiin aluksi ja sitä hommaa riittikin. Aikuisten makuuhuoneen peräseinää ei oltu kunnolla siistitty sitten edellisen remontin - se oli vain jäänyt - ja nyt edessä olikin järkyttävä urakka. Vieläkin koloja jäi, mutta suurimmat saatiin piiloon ja seinä hiottua kohtuullisen  tasaiseksi. Eikä betoniseinää varmaan kotikonstein saisi millään täysin tasaiseksi, jollei levittäisi tasoitetta koko seinälle. Loppujen lopuksi koloillakaan ei ole niin väliä, kun remonttia tekee itselle. 

Lastenhuoneen seinä olikin helpompi tehdä, kun siellä ei ollut siistittävänä kuin muutama edellisen maalin lohjennut kolo ja muutama ruuvin kolo. Teinin makuuhuoneen seinä taas tuli pakkeloitua jo aiemmin keväällä. Seinän laikukkaasta ilmeestä alkoi tulla jo teinin kavereilta kuittailuja, joten pakkohan se oli lopulta maalata siistiksi. Kaikkien kolmen seinän maali oli himmeää, jotta kolot eivät niin paistaisi silmään, kuten kiiltävässä maalissa valon heijastaessa olisi tullut tapahtumaan. 

Aikuisten makuuhuoneen peräseinä vedettiin Denim-sävyllä, joka onkin nyt jonkinlainen trendiväri. Mietin tätä aika pitkään, että uskallanko maalata seinää niinkin tummalla sävyllä. Mutta jatkuvasti selasin kuvia makuuhuoneista, joissa oli tummansininen seinä. Lopputulokseen olen todella tyytyväinen. 

Teini sai valita oman huoneen sävynsä ja se olikin aiemmista pohdinnoista poiketen todella tummanharmaa nimeltään Tyrsky. Ehkä se myös välillä kuvastaa nuoren mielialanvaihteluita.

Lastenhuoneeseen en halunnut selkeästi vihreää tai sinistä seinää. Turkoosi olikin kaikista paras vaihtoehto. Alunperin kuudesta sävyvaihtoehdosta jäljelle jäi kaksi, joista isompi huoneen asukas sai valita mieleisensä, Mosaiikki. Valkoiset seinät maalasin Höyhen-sävyllä, joka on aavistuksen harmaaseen taittuva. 

Kaikkien huoneiden maalisävyt löytyivät lopulta Tikkurilan Tunne väri-värikartasta, joka on kyllä mielestäni todella kattava. 

Tämmöset huoneista loppujen lopuksi tuli. Mitä mieltä sinä olet? Me olemme enemmän kuin tyytyväisiä! :)

-Mari

(Sävykarttakuvat lainattu Tikkurilan sivuilta.)