tiistai 21. tammikuuta 2020

Sisustushaaveita

Olen tässä viime aikoina koonnut muistiin muutamia sisustushaaveita. Osa on ihan pieniä silmää hiveleviä asioita, mutta ei kuitenkaan elämiseen vaikuttavia asioita. Osa suuremmista haaveista vaikuttaa taas meidän koko perheeseen. Mikään näistä ei ole välttämätön hankinta ja minä ja muu perhe voimme jatkaa elämäämme ilman näitäkin, mutta haaveita saa olla. 


Näin jossain kuvan, jossa oli tumma seinä, vanerinen sängynpääty ja katossa roikkui Puinen Ilma-valaisin. Tämä kuva piirtyi verkkokalvoilleni ja se on siitä asti ohjannut makuuhuoneemme sisustusta. Valaisin vain puuttuu vielä. En ole koskaan ajatellut valaisimia kovin tärkeäksi osaksi sisustusta enkä myöskään hingu klassikkovalaisimia kotiimme ihan pelkän kovien hintojenkaan vuoksi, mutta Puinen sisustustuotteet ovat sellaisia, joita hankin kotiimme mieluusti. Suomalainen ja laadukas käsityö on lähellä sydäntäni. Haluan omalla panostuksellani tukea suomalaista työtä. Samalla saan myös kotiimme persoonallista ilmettä.

Toinen haaveeni liittyy myös makuuhuoneeseen. Osa meidän lakanoista alkaa olla rispaantuneita ja haluaisin uusia niitä. En kuitenkaan halua hankkia mitä tahansa lakanoita vaan jotain laadukkaampaa. Mieleeni on syöpynyt ajatus pellavalakanoista. Tutkiessani eri merkkien pellavalakanoita tajusin, että hinnat liikkuvat hyvin eri summissa. Haluaisin kerralla hankkia laadukkaat, mutta en haluaisi maksaa niistä itseäni kipeäksi. 

Kolmas haaveeni on uudistaa arkiastiastomme. Ylioppilaslahjaksi sain paljon Pentikin Aino-astioita. Ne ovat edelleen käyttökelpoiset, mutta valkoinen Iittalan Teema-astiasto olisi monikäyttöisempi ja yhdisteltävissä myös meidän parempaan astiastoon. Pentikin Valo-astiastoa katan silloin, kun haluan kattaa kauniisti ja vähän juhlavammin. Keittiöön haluaisin myös hieman kauniimmat suola- ja pippurisirottimet sekä öljypullon. 

Artekin 81B ruokapöytä ja 69 tuolit ovat mieheni lapsuudenkodista kotoisin. Jossain vaiheessa halusin vaihtaa pöydän isompaan, mutta tuohon ruokailutilaan tämä pöytä sopii kokonsa puolesta täydellisesti. Jatkettava versio olisi vielä parempi, jolloin vieraat ja talonväki sopisivat paremmin istumaan pöydän ääreen. Toinen vaihtoehto voisi olla Artekin 91 pöytä pyöreällä kannella. Tiedän, että uutta Artekin pöytää on turha haaveilla, joten tyydyn haaveilemaan kahdesta 69 tuolista. Kohta nuorimmainenkin siirtyy Stokken TripTrap-tuolista aikuisten tuoliin istumaan, joten yhtenäisen ilmeen vuoksi haluaisin 69 tuoleja ruokapöydän ympärille pari kappaletta lisää. Ehkä ensi kesänä nykyiset pöytä ja tuolit saavat hionnan ja uuden lakan päälleen.

Olohuoneeseen haaveilen uutta tv-tasoa ja rahia. Nykyisen tv-tason yksi laatikosto on irronnut liimauksista ja odotan kauhulla, että milloin koko hökötys hajoaa. Vielä ei ole kuitenkaan eteen tullut sitä täydellistä tv-tasoa, mutta jalat siinä on oltava. Uuden sohvan myötä jalat olisi kiva saada nostettua ylös sohvalla istuessa, joten jokin siro rahi olisi siihen sopiva ratkaisu.

Onhan tässä muitakin suunnitelmia tullut tehtyä. Muun muassa nuoren neidin huone kaipaa vaaterekkiä ja seinähyllyjä, mutta niihin palaan vielä uudelleen oman postauksen merkeissä.


Katsotaan minkälaisella vuosiaikataululla saan haaveet toteutettua. Millään näillä asioilla ei ole kiire enkä niitä varten ole vielä tehnyt asianmukaista tutkimusta. Kaikista parasta, jos löydän ainakin isoimmat haaveet kierrätettyinä. Pitää siis laittaa toriin haku päälle ja pitää kirpputoreilla silmät auki.


Onko sinulla jotain sisustushaaveita? 
-Mari








lauantai 11. tammikuuta 2020

Pyykkihuoltoa

Meillä on viisihenkinen perhe ja pyykkiä tulee aivan järkyttävä määrä. Vaikka itse pyrin tuulettamalla ja käyttämällä likaiseksi tai haisevaksi asti samoja vaatteita, lasten vaatteet on laitettava pesuun joka ikinen päivä. Meillä humisee pyykkikone siis päivittäin ja tällaisina lakanoiden vaihtopäivinä 2-3 kertaa päivässä. 

Kotimme on nykypuussa mitattuna kompakti ja ylimääräisiä neliöitä ei ole. Ainoa kuitenkin, mitä kaipaan kotiimme on, kodinhoitohuone. Nyt yläkerran  kylppäri toimii sekä kodarina että kylpyhuoneena ja se vaatii hieman extrajärjestelyjä, jotta arki toimisi. 

Ikean pyykkikaapista löytyy kaksi pyykkikoria. Toiseen laitetaan vaaleat, 60 asteessa pestävät vaatteet, lakanat ja pyyhkeet ja toiseen tummat ja värilliset 40 asteen pesua kaipaavat vaatteet. Pesutahtina voisi sanoa, että meillä tummaa pyykkiä pestään enemmän, tummaa kaksi koneellista ja välissä pestään yksi koneellinen värillistä tai vaaleaa pyykkiä. 

Perheemme pyykkihuollon pelastus on kuivaava pesukone. Koneella voi pestä pyykkiä noin 9 kiloa, mutta kuivauksessa suositellaan laitettavan pyykkiä koneeseen vain viiden kilon verran. Eri koneissa on erilaisia mitoituksia. Aluksi tämä tuotti hieman päänvaivaa, koska haluan pestä täysiä koneellisia pyykkiä ekologisuuden vuoksi. Nykyään teen kuitenkin niin, että pesuohjelman loputtua nostan aremmat vaatteet kuivaustelineeseen kuivumaan, jossa ne kuivuvat yön aikana ja muut ei niin arat-tekstiilit kuivaan koneessa ja siihen menee 1-2 tuntia. Kuivaustelineeseen päätyvät myös lakanat, koska en tykkää ryppyisistä lakanoista sekä urheilutekstiilit nopeasti kuivuvan ominaisuuden vuoksi. Meillä on kyllä mankeli lakanoita varten, mutta sille ei ole tällä hetkellä oikein paikkaa ja se harmittaa minua suuresti. 

Lisäksi asensin viikko sitten katon rajaan pingotettavan suihkuverhotangon, johon ostin muutaman s-koukun hikisiä urheiluvaatteita varten. Tangossa on hyvä kuivattaa myös hengarille tulevat vaatteet, josta ne on kätevä siirtää suoraan kaappiin roikkumaan. Pikkupyykille on myös oma ripustuspaikkansa. Meillä ei pelkässä telineessä kuivaaminen tällä pyykkimäärällä tulisi onnistumaan tai pyykkivuoret olisivat valtavat.

Kuivaava pesukone on pienen tilan pelastus. Toki vaatteet saattavat kuivauksessa hieman kutistua ja ajan kanssa myös kulua enemmän ja ne eivät ole puhtaan karheita kuivauksen jälkeen, mutta me ei pienestä välitetä. Erillinen kuivausrumpu toki olisi ollut parempi, mutta pieni kylppäri olisi mennyt entistä enemmän tukkoon. Myös ilmankosteus väheni merkittävästi kuivaavan pesukoneen myötä, koska nyt telineessä on vähemmän pyykkiä kerralla kuivumassa. Kesällä pyykki kuivuu mukavasti ulkona eikä kuivausominaisuutta juurikaan tarvita. 

Ei muuta kuin uutta koneellista laittamaan pyörimään, jotta illalla voi pujahtaa puhtaisiin lakanoihin nukkumaan. Arjen luksusta!

Mukavaa viikonloppua kaikille!
-Mari






sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Vuosi 2020

Hyvää uutta vuotta 2020 teille kaikille! 

Piiiitkä blogihiljaisuus tai oikeastaan blogiloma on ohitse. Minulla oli joulukuun loppuun ja jouluun liittyvä muutama kirjoitus mielessä ja osa ihan viimeistelemättäkin, mutta aikaa ja keskittymiskykyä lopulliseen postaamiseen ei kuitenkaan ollut, joten ne jäi sitten julkaisematta. Instagramin storyn puolelle olen jotakin julkaissut loman aikana, mutta aika hiljaista ja matalaa profiilia olen silti loman aikana pitänyt. 

Tämä hiljaisuus on itse asiassa pistänyt miettimään, että jatkanko blogin pitämistä enää ollenkaan. Onko tämä minulle enää sitä mitä lähdin alunperin hakemaan eli omien ajatusten selkeyttämistä sekä omien tekeleiden ja projektien esittelyä. Tottakai blogin pitäminen vaatii aikaa ja panostusta, jotta siinä olisi jotain järkeä. Kukaan ei varmaankaan jaksa kiinnostua blogista, jossa postausväli on harvakseltaan. Annankin itselleni aikaa nyt kypsytellä tätä ajatusta ja miettiä, mitä haluan tehdä. En halua, että Rosemaryn Sekametelisopasta tulee minulle liian suuri taakka. 

Tämä ajatus itse asiassa ylettyy myös muuhunkin elämääni. Vuoden vaihteen kynnyksellä some pursusi ihmisten tekemiä uuden vuoden lupauksia, katsauksia menneeseen ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Minä päätin, että en tee lupauksia, mutta muutan ajattelutapaani. Päätin, että teen vain niitä asioita, joista nautin aidosti ja saan niiden tekemisestä itselleni hyvää mieltä. En ota yhtä ainutta extrahommaa, jos tiedän jo etukäteen, että se tulee aiheuttamaan minulle jossain vaiheessa liikaa stressiä tai päänvaivaa. 

Haluankin vuoden 2020 olevan hyvän mielen vuosi. Haluan tehdä matkan itseeni ja miettiä kuka on tämä 38-vuotias kolmilapsisen perheen äiti, vaimo ja luokanopettaja. Haluan pohtia missä mennään nyt, mitä oikeasti haluan elämältäni ja mitä konkreettista aion haaveiden ja unelmien eteen tehdä. Haluan löytää tasapainon perheen, arjen, työn, ystävien ja harrastusten välille niin, että mikään näistä viidestä osa-alueesta ei kärsi. Ehkä siis sittenkin tein jonkinlaisen uuden vuoden lupauksen. 

Mielenkiinnolla lähden tätä matkaa tekemään. Miten, se on vielä kysymerkki, mutta en ainakaan lähde Eat, pray, love -elokuvan tyyppiselle retriitille, joten ehkä se on vain hieman pienemmässä mittakaavassa ja oman pään sisällä tapahtuva matka. 

Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

-Mari