Mennyttä ja tulevaa

Joulu tuli ja meni, ja ainakin meidän perheessä koko joulunaika on ollut erittäin rentouttava ilman suurimpia suorittamisen merkkejä. Joululomalla minuun on iskenyt valtava neuloosi ja minun pitikin käydä hakemassa joulupäivänä kylän ainoasta auki olevasta kaupasta villalankaa ja puikot. Projektiksi valikoitui monien pohdintojen jälkeen peruspipo. Olen haaveillut aloittavani islantilaisneuleen neulomisen, mutta käytännön toteutus on vielä ontunut. Nyt kokeilen kärsivällisyyttäni pipolla ja ehkä jossain vaiheessa uskallan hankkia islantilaisneuleeseen tarvittavat langat ja ohjeet. 

Uutta vuotta ei voi aloittaa ilman, että muistelisi edes vähän vanhaa vuotta. Vuotta 2020 voisi kuvata vain yhdellä sanalla; poikkeuksellinen. Yritin, mutta se ei missään nimessä onnistu, että sivuuttaisin koko koronan tämän vuoden tilinpäätöksestä. Selailin vuoden aikana postaamiani tekstejä ja ensimmäistä kertaa sana ”korona” ilmaantui 1.helmikuuta ”Flunssan jälkimainingeissa” myös teksteihin. 

Vuosi 2020 on ollut muutakin kuin pelkkää koronaa. Oikeastaan koronan ansiosta olen löytänyt kotijumppailun ilot. Pieni jumppa omassa olohuoneessa on kohentanut mieltä ja kuntoa kuin huomaamatta. Liikunta on nykyään enemmän nautinnon hakemista kuin suorittamista. Korona on myös helpottanut tämmöisen semi-antisosiaalisen elämää, kun ei ole tarvinnut potea huonoa omatuntoa etten ole oikein kyläilyihmisiä. Ystäviä ja perhettä on ollut tietysti ikävä ja heitä ollaan jonkun verran nähtykin tämän koko poikkeusajan. Instagramin vuoden top nine muistutti myös monista muistakin kivoista asioista mitä vuoden aikana on tapahtunut. 

Blogin suhteen olen välillä kokenut suurta onnistumista, mutta välillä taas se on jäänyt elämässä aivan toissijaiseksi. Kun tekstiä ei ole oikein syntynyt, olen ollut harmissani ja pettynyt itseeni, kun en voi taata teille lukijoille säännöllisempää postausväliä. Mutta näillä voimavaroilla mennään mitä on annettu ja se on riitettävä myös minulle itelleni. 

Viisi vuoden 2020 aikana eniten luetuinta tekstiäni olivat:

1. Yksi tissi vähemmän

2. Pyykkihuoltoa

3. Kehohäpeä ja kesä

4. Terassin muodonmuutos

   5. Koheltamista kerrakseen

Olin yllättynyt tästä tilastosta. Olen pitänyt itseäni enemmänkin sisustusbloggaajana, mutta silti tekstien suosituimmuusjärjestys oli hämmentävä. On mukava huomata, että teitä lukijoita kiinnostaa erilaiset jutut. Eipähän tarvitse aina miettiä, että saisiko tuosta tuikkukipon siirtelystä jonkinlaista jutun juurta aikaiseksi.  

Ensi vuodesta sen verran, että maaliskuussa tulen täyttämään 40-vuotta. Kyllä! Olen jo niin vanha! Ennen joulua oli kyllä huojentavaa kuulla työkaveriltani, että hän on luullut minua vasta 35-vuotiaaksi. :) Joten tämä ikäasia tulee varmasti näkymään ainakin alkuvuonna myös täällä blogin puolella. Jotain muutoksen tuulia minulla on myös mietinnän alla, mutta kerron niistä vasta, kun alan saada selkoa niihin ja on jotain oikeasti varmaa kerrottavaa. Muuten tuleva vuosi on varmasti aika tavallinen. Toivon, että tähän maailman tilanteeseen tulee jotakin selkoa ja läheisiä ihmisiä voi nähdä ja halata pelkäämättä. 

Kiitos, että juuri sinä jaksat seurata minua ja lukea näitä postauksia. Jokainen lukukerta ja seuraaja lämmittävät sydäntäni suuresti. Toivottavasti pysyt jatkossakin mukana. <3

Toivon sinulle oikein ihanaa ja ennen kaikkea  terveellistä vuotta 2021! 

-Mari 

Ps. Kuvituskuvina olkoon Instagramin puolelta vuoden 2020 suosituimpia kuviani ilman selittelyjä . :) 

Joulutunnelmia

Tänä jouluna olen kotiimme hakenut joulutunnelmaa pienillä jutuilla. En tykkää, että koristeita on hirveästi, mutta jotain pientä extraa on kiva laittaa. 

Joulukuusen laitoimme jo viikonloppuna ja vielä ainakin on neulaset pysyneet kuusessa. Oli ihana laittaa pitkästä aikaa kuusi. Heti tuli jotenkin joulun tunnelma kotiin. Joulukuusi on kyllä ehdottomasti koristeluiden puolesta koko joulun kruunu. Kuuseen päätyi itsetehdyt valkoiset litteät pallot sekä muutama kultainen ja murretun punainen pallo. 15 vuotta sitten ostetut kuusenkynttilät pelittää edelleen ja latvaa koristaa hopeinen tähti. Kuuseen on eksynyt viimeisen viikon aikana myös muutama lasten tekemä koriste. Mielestäni kuusesta tuli ihan nätti. 

Tonttuja en niin välitä tuoda olohuoneen joulusisustukseen, mutta leikkisään lastenhuoneeseen ne sopivat tosi hyvin. Tason päälle sopii hyvin myös kirpparilta löytynyt pieni tekokuusi. Eteisen peiliä koristaa kuivatuista satsumoista, pipareista ja paperitähdistä askarreltu viiri. 

Tänään alkoi vihdoin loma ja nyt voi alkaa vähitellen rauhoittumaan joulun viettoon. Vielä muutamia ruokavalmisteluita pitää tehdä, mutta siinäpä se sitten alkaa olla. Vielä, kun tulisi vähän pakkasta ja hieman lunta sulaneiden tilalle niin olisi täydellistä.  

Rauhallista joulua kaikille!
-Mari

Joulua kohti

Itsenäisyyspäivä on aina minulle ollut jouluvalmisteluissa sellainen tietynlainen rajapyykki. Kun itsenäisyyspäivä on saatu juhlittua arvokkaasti sinisen, hopean ja valkoisen sulosoinnussa, on aika kaivaa joulukoristeet esille ja aloittaa jouluvalmistelut hissukseen. 

Olemme kerran viettäneet joulua kotonamme. Keskimmäisemme oli silloin juuri syntynyt ja olin koko pitkän syksyn tehnyt koristeita, miettinyt kattauksen ja suunnitellut päivän aikataulun. Tarjolla oli jos jonkinmoista herkkua. Halusin kaiken olevan ja menevän täydellisesti. Kun aattoilta oli ohi, muistan miettineeni, että tässäkö tämä nyt oli. Nyt on kaikki ohi ja kuinka hirveän vaivan olin kaiken eteen nähnyt!

Tänä vuonna haluan toimia toisin. Suorittaminen saa jäädä toissijalle ja nyt haluan vaan nauttia jokaisesta hetkestä. Mitään yltiöpäistä painetta en tästä joulusta aio ottaa, vaan menemme sillä mitä ehditään ja jaksetaan tehdä. 

Tässä arjen tuoksinassa olen hieman pohtinut minkälaista tyyliä haluan lähteä hakemaan tämän joulun sisustuksessa ja koristeluissa. Luulen, että tänäkin vuonna päädyn perinteisen punaisen, harmaan ja valkoisen liittoumaan kuitenkaan unohtamatta luonnonsävyjä. Olen selaillut joululehtiä ja Pinterestiä ahkerasti ja uskon, että perinteisyys pienellä minimalistisuudella on minun juttuni. 

Toisaalta lasten tekemät koristeet viehättävät ja tuovat mieleen muistoja, mutta osa niistä alkaa olla jo melko rispaantuneessa kunnossa. Pitää miettiä, mitä näille tekisi. Roskiin en niitä raskisi laittaa. Haluan joulusisustuksessa vaalia myös yhtenäistä ilmettä ja tähän ajatukseen sopii vähemmän on enemmän-periaate paremmin kuin hyvin. 

Mutta ennen koristeita ja joulusisustusta aion pelkistää kotimme täysin kaikesta ylimääräisestä ja sen jälkeen alan katsomaan mitä laitan ja mihin laitan. Kodin täytyy ensin olla kuin taiteilijan puhdas kangas ennen maalien levittämistä. 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

-Mari

Ihana joulukuu!

Meillä joulukuu alkoi, yllätys yllätys, sairastelun merkeissä. Viikonloppuna piti jo pikkupojat kiikuttaa nuhan vuoksi koronatestiin ja viime yönä minulle iski jäätävä kurkkukipu ja nuha. Ei muuta kuin ilmoitus töihin kotiin jäämisestä ja neljänteen koronatestiin tälle syksylle. Jospa se olisi viimeinen tälle vuodelle. 

Positiivista on kuitenkin se, että tänään on joulukuun ensimmäinen päivä ja lapset saivat avata ensimmäiset luukut joulukalentereistaan. Tänä vuonna tonttu ei ollut duunannut lapsille erityistä joulukalenteria, joten turvauduimme kaupan kalentereihin. Nuorimmaisen alahuuli meni kyllä kaksinkertaiselle rullalle, kun hän ei ymmärtänyt, että saa avata vain yhden luukun kerrallaan. Ehkä joka päivä ymmärrys tästäkin kasvaa.

Viime vuonna minulla oli joulumieli jotenkin kadoksissa. Töissä tämä aika on yksi kiireisemmistä ajoista ja tuntuu, että kotiin ei juurikaan jaksa panostaa. Olemme yleensä olleet reissussa joululoman, joten on tuntunut välillä vähän turhauttavalta miettiä joulukoristeita ja joulusisustusta, kun ei olla itse edes nauttimassa niistä. Tänä vuonna vietämme kuitenkin joulua omassa kodissa oman perheen kesken, joten joulufiilistely tulee nyt enemmän luonnostaan. 

Viime viikonloppuna laitoin perinteisesti joulutähdet ikkunaan, nostin ihanan Puinen adventtikynttelikön olohuoneen sivupöydälle ja Riike Desingnin kauniit paperitähdet arvoiselleen paikalle olohuoneen hyllylle. Kuivakukat saavat vielä hetken olla esillä, kunnes on aika ostaa joulukukkia. Leivoin myös ensimmäiset tortut. Ensimmäiset piparit meillä leivottiin muutama viikko sitten ja ne on jo syöty. Tykkään tehdä ja laittaa joulua vähitellen. Silloin tuntuu, että mennään joulua kohti eikä niin, että joulu olisi jo nyt. Isoja siivouksia en joulua varten tee, mutta uunin ja saunan aion pestä. Uskon, että joulu tulee, vaikkei kaapit olekaan järjestetty tip top-kuntoon. 

Tänä vuonna laitamme myös kuusen, mutta sen aika on vasta korkeintaan viikkoa ennen joulua, jotta ehdimme siitä nauttia hetkisen ennen pientä reissua. Lapsuudenkodissani kuusi kannettiin vasta aattona paikoilleen ja kilpailimme siskoni kanssa siitä, kumpi ehtisi koristelemaan kuusen. Saa nähdä kuka meillä saa olla nyt koristeluvastuussa. Ehkä annan lapsille minun valitsemani koristeet ja he saavat laittaa koristeet paikoilleen. Eikös tämä olisi hyvä järjestely?! ;) 

Tunnelmallista ja rauhallista joulukuuta kaikille! Tämä pötkähtää nyt sohvalle glogimukin kanssa ja ottaa The Crown-sarjamaratonin. 

-Mari