Diy-terassisohva

Lupailin tuossa alkukesästä omaa postausta meidän diy-terassisohvasta. Minulla on ollut monta vuotta pienenä haaveena sohva meidän terassille. Me tykätään istuskella lämpiminä kesäiltoina ulkona, kuunnella musiikkia ja nauttia kesästä. Terassilla on jo ruokailuryhmä, mutta pienellä sohvalla olisi mukavampi ja rennompaa istuskella. Terassin öljyämisen jälkeen päätimme toteuttaa sohvahaaveen kuormalavoista. 

En ole tiennyt, että esimerkiksi rautakaupat myyvät kuormalavoja. Kodin Terrasta löytyi hyväkuntoisia lavoja 5€ kappalehintaan. Ostimme niitä kuusi kappaletta, joista neljästä tuli sohvan istuinosat ja kahdesta mies askarteli selkänojat. Päällekkäiset istuinosat kiinnitettiin muutamalla ruuvilla toisiinsa. Selkänoja on mukavasti hieman kulmassa, joten sohvalla röhnöttäminen on mukavaa eikä tarvitse istua 90 asteen kulmassa. Selkänojat kiinnitettiin ruuveilla ja kulmaraudoilla, jotta selkänoja olisi tukeva eikä nitkuisi. Päällimmäiset osat ja selkänojat hiottiin, jottei tikkuja tulisi vahingossakaan istujan käsiin tai jalkoihin. Sohva jätettiin tarkoituksella puupinnalle. Saattaahan se ajan saatossa harmaantua ruokapöydän kanssa saman väriseksi. 

Sohvan pehmusteet on tehty mittaan leikatuista vaahtomuovipaloista. Patjojen paksuus on 7cm ettei lavojen kolot tuntuisi niin selvästi. Patjan päälle ompelin teflonkankaasta pussimaiset päälliset, joissa on tarranauhakiinnitys. Päälliset on täten helppo irroittaa ja pestä. Säänkestävät kankaat oli sen verran hinnakkaita, että siinä vaiheessa iski pieni piheys. Teflonkangas kuitenkin pitää jonkun verran myös kosteutta. Selkänojaan löysin Jyskistä vaaleat tyynyt. 

Lavojen jämistä meinattiin ensin askarrella myös pieni sohvapöytä tai rahi, mutta todettiin, että terassi menisi sitten liian ahtaaksi. Pöytänä toimiikin nyt sisältä kannettu tarjotinpöytä, johon on mukava laskea kahvikuppi ja jätskikulho. Pyöreän juuttimaton löysin Hemtexin verkkokaupasta, jossa sattui vielä tilaushetkellä olemaan ale. 

Kokonaishinta sohvalle lavojen ja päällisten kanssa tuli varmaan samoille lukemille kuin kaupasta ostetun pienen ja halvan polyrottinkinen sohva, mutta itse tehty on aina itse tehty. Sohvalla on tullut monet päiväunet otettua ja hikoiltua auringon paahteessa. Olemme sohvaan erittäin tyytyväisiä. 

-Mari

Yksi tissi vähemmän

Olen kirjoittanut moneen kertaan muutaman kuukauden aikana tätä tekstiä. Päätin jo olla julkaisematta, mutta silti aina palannut uudestaan ja uudestaan tähän. Asia on henkilökohtainen, mutta kuitenkin ajattelen, että jos minä sain joltakin bloggaajalta apua ja tukea niin ehkä joku saa myös tästä minun tekstistä vertaistukea. Ensiksi täytyykin kiittää Lähiömutsi-blogin Hannea siitä, että hän kertoi avoimesti blogissaan elämästään kolmen tissin kanssa. Hannen kirjoitus ja kokemukset auttoivat myös minua hakemaan apua yleiseen, mutta varsin hiljaiseen ongelmaan. 

Joskus teini-iässä huomasin vasemmassa kainalossani kovan patin. Pattia tutkittiin ultraamalla ja silloin todettiin, että se on vain turvonnut imusolmuke. Kun aloin odottaa esikoistani, patti turposi ja kipeytyi. Esikoisen imetysaikana mainitsin lääkärille asiasta ja patti ultrattiin uudestaan. Minulla todettiinkin olevan kainalossani kolmas rintarauhanen eli kansankielellä kolmas tissi. 

Elämä kolmen tissin naisena jatkui normaalisti enkä usein ajatellut asiaa sen koommin. Alusvaateostoksilla sovituskopissa tiettyyn aikaan kuukaudesta oli kuitenkin hankalaa, kun kainalo pursusi eikä sopivia rintsikoita meinannut löytyä. Kesällä lenkkeillessä hikinen kainalo hiersi ja hihattomissa topeissa ja mekoissa kainalon tursuaminen häiritsi. 

Nyt, kun ikää alkaa olla jo sen verran, että tietoisuus omasta kuolemattomuudesta on hiipinyt tajuntaani kuin harmaa varjo, lähdin viime syksynä selvittämään, mitä tälle minun kolmannelle tissille voisi tehdä. Tutkimukset aloitettiin ultraamalla ja ottamalla mammografia. Pelko persiissä menin tutkimuksiin, koska pelkäsin aivan järkyttävän paljon sitä, että sieltä löytyisi jotain. Illan pimeinä tunteina kirjoitin ajatuksissani läheisilleni jäähyväiskirjeitä, koska olin ihan varma, että minulla olisi rintasyöpä. Tutkimukset olivat kuitenkin puhtaat ja aloin taas saada nukuttua öisin. 

Lääkärin kanssa keskustellessani tuli ilmi, että tämän ylimääräisen rintarauhasen voisi kuitenkin poistaa kirurgisesti. Seuraava etappi oli plastiikkakirurgi. Punnitsin kovasti vaihtoehtoja jättää tai leikata ylimääräinen rintarauhanen, mutta leikkaus vei voiton. Toki leikkauksissa on aina riskinsä sekä mietin tulevaa leikkausarpea ja mahdollisia komplikaatioita paljon. Kuitenkin koin, että leikkauksesta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa elämän laadulleni. 

Leikkaus jännitti minua etukäteen todella paljon. Minua ei oltu ennen nukutettu ja se pelotti eniten. Pelkäsin, että tuntisinkin kipua tai en heräisi koko nukutuksesta. Minulla pelotti kaikkien hengitysputkien, maskien ym. laitto. Itse asiassa kaikki meni kuitenkin tosi hyvin. Viimeinen muistikuva ennen leikkausta oli, että mietin millonkahan mie nukahan ja heräämöstä heräsin joskus parin tunnin kuluttua kolmas tissi poistettuna. 

Nukutus aiheutti minulle kuitenkin huonovointisuutta ja heikkoutta, joten jouduin jäämään sairaalaan yöksi. Se ei minua haitannut, olinhan osaavien ja mukavien hoitajien hyvissä käsissä. Kaksi viikkoa olin sairaslomalla, jonka aikana piti varoa venyttäviä liikkeitä. Mutta sen jälkeen olen liikkunut normaaliin tapaan eikä leikkausarvesta ole ollut haittaa. Nyt ei lenkillä kainaloon tule hiertymiä eikä se kipeydy. Muutenkin leikkausarpi on siisti ja varmaan ajan myötä vaalenee. Ehkä joskus vielä kreisibailaan hihattomassa topissa kädet ylhäällä enkä muista koko arpea. 

Kiitos Lapin keskussairaalan hoitajat ja lääkärit sekä Lähiömutsi-Hanne! Kiitos leikkaukseen rohkaisusta! Tänään lähden ostamaan uusia rintsikoita!

-Mari

Kesä!

Ihanaa kesäkuuta! Nyt voi virallisesti sanoa, että nyt on kesä! Kesältä on kyllä jo tuntunut jonkin aikaa, kun on ollut aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä enemmänkin. Mutta nyt alkoi meidän perheessä myös loma. Reilu pari kuukautta saadaan vain olla ja öllötellä. Esikoisella tosin on kesätöitä ja treenejä sekä keskimmäinen kokeilee ensimmäistä kertaa jalkapalloa. Lisänä vielä on parin viikon mittainen uimakoulujakso, joten meitä tulee näkemään sekä jalkapallokentän että uimahallin altaan reunalla, joten ihan aurinkotuoliperunoiksi emme muutu. 

Kesäloma alkoi myös siinä mielessä erikoisissa tunnelmissa, että pakolliset kesän to do-listan hommat on jo tehty. Terassi on hiottu ja öljytty ja vieläpä saatiin rakennettua terassisohvakin eurolavoista. Vitsi, että siinä on mukava pötkötellä! Tästä voisin kirjoitella oman postauksen jossain vaiheessa. Olohuone on siis kirjaimellisesti siirtynyt ulos! Piha pääsi muutenkin viikonlopun aikana kesäasuun, kun olen kaivanut kuivuneita pensaita pois ja istuttanut nurmikkoa ja kesäkukkia sinne tänne. 

Meillä ei kesälle suurempia suunnitelmia ole. Juhannus aiotaan viettää perinteikkäästi mökillä, mutta sukulaisreissu Etelä-Suomeen vaihtuu koronan vuoksi telttaretkeen Tunturi-Lapin maisemiin. Emme halua riskejä ottaa taudin kanssa. Tavoitteena onkin mahdollisimman rento, akkuja lataava ja kaikin puolin nautinnollinen kesä. Haluan lukea, uida luonnonvesissä, ottaa päikkäreitä, syödä jäätelöä, liikkua, tehdä pyöräretkiä, loikoilla, tehdä hiekkakakkuja, nauttia kesäyöstä… Tehdä siis kaikkea sitä, mitä kesällä ja lomalla kuuluukin tehdä. 

Ihanaa kesää kaikille! <3

-Mari