Vietimme Suomen itsenäisyyspäivää rauhallisissa tunnelmissa kotona. Iltapäivällä saimme herkutella yön yli haudutettua ja vielä päivän mausteliemessä muhinutta hirven routapaistia paahdettujen perunoiden, graavilohen ja punaviinikastikkeen kera. Täydellä vatsalla olikin mukava siirtyä sohvalle seuraamaan Linnan juhlia telkusta. Ja syömään suklaata!
Tämä miniloma tuli kyllä niin tarpeeseen. Töissä alkoi olla aika hektiset tunnelmat ja vielä pitää muutama viikko painaa täysiä ennen kuin virallinen joululoma alkaa. Sanoinkin miehelleni lauantaiaamuna, että eikö tästä voisi jo aloittaa joululoman.
Joulumieltä on tullut viime päivinä haettua päiväkodin joulujuhlasta sekä erinäisistä kotoisista joulupuuhista. Ostoskeskuksesta sitä ei löytynyt ja aionkin ne kiertää seuraavina päivinä visusti kaukaa.
Lahjahankintoja olemme tehneet pitkin syksyä, joten niitä ei tarvitse paniikissa lähteä ostamaan. Päätimme muutenkin vähentää lahjojen määrää ja panostaa enemmän laatuun. Pienet lapset tietenkin toivovat saavansa leluja joululahjaksi, joten niitä ostaessamme olemme satsanneet pitkäikäisyyteen ja jättäneet tahallaan mainos- ja trendituotteet kaupan hyllyille.
Lähipiirin aikuisten kesken arvoimme viime jouluna ensimmäisen kerran kelle kukanenkin ostaa yhden lahjan. Vaikka tykkään kovasti lahjojen antamisesta, minusta on järkevää, että aikuisille ei enää ostella lahjoja. Jos itsekin jotakin tarvitsen tai haluan niin yleensä hankin sen itse jossain vaiheessa. Helposti tulee sorruttua turhuuksien osteluun, vaikka uskon, että velipoika on käyttänyt ostamiani boksereita ihan mielellään.
Jännittävintä on se, että keneltä lahjan saa ja mitä hän on juuri minulle ostanut. Viime jouluna sain isältäni ukkini vanhan sekuntikellon. Ukkini oli opettaja ja hänen vanha sekuntikello oli löytynyt jonkun vanhan koulun jäämistöstä. Olin todella otettu tästä lahjasta.
Mukavaa toista adventtia! Kyllä se joulu sieltä tulee!
Terkuin,
Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti