Teimme tilkuista täkin
sopivaksi mitatun
tiheästi tikatun
harsitun parsitun
paljon paikatun
Kursimme kokoon
monenkirjavasta
kevään kirkkaudesta
heleästä heinäpoudasta
syksyn synkkyydestä
kaamoksen hämäryydestä
tähtitaivaan tuikkeista
Niin kauan lämmin liitto
kuin yhteinen peti ja peitto
(Pirjo Rantala, Tilkkuja tien varrelta, 2017)
En ole koskaan oikein osannut lukea runoja. Tai no kyllä niitä tuli nuorena teinityttönä luettua jostain nuorten lehdestä, mutta en ole koskaan päässyt oikein niiden lukemisen jujusta kiinni. Olen ehkä pitänyt itseäni myös hieman tyhmänä tämän asian suhteen. Minulla esimerkiksi ei ole minkäänlaista riimipäätä. Jos joutuisin runoilemaan aivan yllättäen vieläpä julkisesti niin ennemmin ampuisin itseäni jalkaan kuin alkaisin itseäni nolaamaan.
Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tutustua entisen työkaverini Pirjo Rantalan tuotoksiin. Menin ja ihan jopa ostaa täräytin Pirjon ensimmäisen runokirjan ”Tilkkuja tien varrelta”, josta löytyy myös postauksen alussa oleva runo. Myöhemmin sain käsiini myös Pirjon muut teokset ”Raitoja räsymatossa” sekä ”Puolivillaista purkulankaa”.
Runoja lukiessani huomasin kuinka läheltä ne omaa elämääni hipaisi. Jäin jälkikäteen pohtimaan ja miettimään lukemaani runoa ja monesti tulin huojentuneena siihen tulokseen, että en olekaan ainoa, joka näin ajattelee. Välillä jopa naurahdin itsekseni, kuinka osuvasti runoilija oli osannut kuvata esimerkiksi viikonloppuun valmistautumista tai muita arkielämän tavallisia toimintoja. Välillä Pirjon runoissa henkii elämänohjeita nuoremmille.
Vaikein asia elämässä
voi tuoda mukanaan
arvaamatonta hyvää
Joutuu ajattelemaan uudella tavalla
keksimään selviytymiskeinoja
jotka osoittautuvat voimavaroiksi
moniin muihinkin tilanteisiin
(Pirjo Rantala, Raitoja räsymatossa, 2018)
Olen myös Pirjon runoja lukiessani ja pohtiessani ymmärtänyt, että runot voivat olla elämän lyhyitä ohikiitäviä hetkiä, pieniä oivalluksia ja joskus jopa lyhyitä tarinoita tai jopa koko elämänmittaisia kokemuksia. Jokainen säkeistö, säe tai jopa sana on niin harkittu, että pienelläkin yksityiskohdalla voi olla runon lukijalle suurikin merkitys.
Pirjon runot ovat kuin aikamatka Samu Sirkan kanssa menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Pirjon runojen parissa olen nauranut ja itkenyt, hymyillyt ja ollut allapäin. Pirjon runot ovat koskettaneet ja vieläpä jostain sieltä syvältä. Nyt voisin ehkä sanoa, että olen hieman oppinut lukemaan runoja. Ei runojen lukeminen olekaan erityinen taiteen laji, vaadi synkkää mielentilaa tai pullollista punaviiniä. Se, mitä ne voivat tehdä, on koskettaa ja laittaa lukijan pohtimaan.
Suosittelen kaikkia tutustumaan ihanan Pirjon elämän makuisiin ja rehellisiin runoihin. Kirjoja saa edullisimmin suoraan Pirjolta itseltään (15 €/kpl), mutta niitä löytyy myös kaikista nettikirjakaupoista sekä Ilopysäkiltä Rovaniemeltä.
-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti