Meillä on Suomessa onneksemme neljä vuodenaikaa. Oletko huomannut, että viime vuosina syksyn ja talven väliin on ilmestynyt uusi vuodenaika - jouluaika.
Se, että aiemmin kauppoihin on tullut joulukarkit ja -koristeet myyntiin heti halloweenin jälkeen on ollut vielä ihan ok, mutta se, että joulua tunnutaan juhlittavan jo entistä aiemmin ja aiemmin jo marraskuussa, on minusta surullista ja älytöntäkin. Lähikaupoissa raikaa joululaulut marraskuun alusta lähtien, glögi- ja piparitarjoiluihin törmää tuon tuosta ja sosiaalinen media on täynnä joulukuvia joulukuusineen - marraskuussa.
Tajusin eilen, että jouluhössötys oli tarttunut myös minuun. Viime viikkoina on postilaatikkoon tipahdellut lelulehtiä ja olen ollut jo hieman hädissäni, että kohta emme ehdi tehdä lasten kanssa lahjalistoja pukille. Pari päivää sitten tuli myös paikallislehden sponsoroima joulukalenteri. Meidän 5-vuotias olisi jo kovasti halunnut avata ensimmäisen luukun. Muistutin hänelle, että nyt on vielä marraskuu ja ensimmäinen luukku avataan vasta parin viikon päästä. Eihän 5-vuotias ymmärrä vielä ajan käsitettä, joten näytin hänelle konkreettisesti kalenterista milloin on joulukuun 1.päivä. Silloin tajusin myös itse, että nyt tosiaan on vasta marraskuun puoliväli eikä meillä ole vielä mitään kiirettä lahjalistan tekemiseen!
Oikeasti olen todellinen jouluihminen. Minusta joulu on ihana juhla ja koko joulunaika on maailman parasta aikaa. Tykkään laittaa kotiin maltillisesti joulukoristeita, hankkia läheisille lahjoja ja myös puunata kotia joulua varten, vaikka joulu tulee kyllä vaikkei joka paikka kiiltäisikään putipuhtaana ja kaapit pursuaisivat tavaraa. Jouluna saa hyvällä omalla tunnolla ottaa iisisti, syödä vatsansa pullolleen hyvää ruokaa ja ehkä jopa herkkujakin, fiilistellä kiireettömistä aamuista ja nauttia iltaisin hämyisessä kynttilänvalossa kuumaa glögiä. On myös kiva käydä iltaisin kävelyllä ja katsella, kun ihmiset ovat laittaneet valoja pihoille, hikoilla hiihtolenkillä kauniin talvisessa postikorttimaisemassa ja ennen kaikkea viettää aikaa rakkaiden kanssa.
Joulun odotus alkaa meidän perheessä joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun avataan joulukalentereista ensimmäiset luukut. Joka adventtisunnuntai kynttelikköön syttyy lisää kynttilöitä. Itsenäisyyspäivänä olen ruukannut leipoa ensimmäiset tortut ja piparit. Joulun odotuksen jännitys kuplii vatsanpohjassa, kunnes lasten odotus huipentuu joulupukin vierailuun jouluaattona. Meidän perheessä valmistaudutaan vähitellen joulun viettoon ja osa näistä perinteistä on lapsuudenkodistani peräisin. Haluan samalla omalta osaltani siirtää myös näitä perinteitä omille lapsilleni.
Joulukoristeita ei meidän kodissa näy vielä marraskuussa. Hieman olen selaillut Pentikin uutta joulukuvastoa ja se antaakin hyvää inspiraatiota joulun sisustukseen, mutta tällä hetkellä halusin tuoda kotiin vielä pehmeää ja talvista ilmettä vaihtamalla syksynväriset sohvatyynyt neutraalimpiin, lepakkotuoli sai päälleen lampaantaljan ja vaihdoin muutaman kynttilätelineen talvisemman oloisiin. Jossain vaiheessa lisään pattereilla toimivia valosarjoja antamaan valoa pimeään marraskuuhun. Tänä vuonna tosin marraskuu on ollut valoisa auringon pilkahdusten sekä aikaisin tulleen lumen ansiosta. Toisaalta luminen maisema ja pimeys tuo joulumaista tunnelmaa, joka saattaa hämätä ihmisiä luulemaan, että nyt on jo joulukuu.
Minusta joulu on kokenut inflaation ja se on surullista. Tuntuu, että on unohdettu joulun juhlimisen todellinen syy tämän joulufiilistelyn tai paremminkin hössötyksen keskellä. Tähän on myös osasyynä kulutushysteria, jossa kuluttajalle annetaan mielikuva siitä, että onnellista joulua ei tule ilman valtavia määriä tavaralahjoja. Osta, osta osta, kuluta, kuluta, kuluta! kaikuu korvissa väkisinkin.
Minulla on suoraan sanottuna petetty olo. Yritä tässä nyt sitten suodattaa ja nauttia joulun odotuksesta, sitten kun sen aika on, kun tuntuu, että joulu on mennyt jo aikaa sitten. Olenko yksin ajatusteni kanssa? Onko sinun mielestäsi joulu kokenut inflaation? Mitä mieltä sinä olet?
Ihanaa sunnuntaita kaikille!
-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti