sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Reissusta kotiinpaluun autuus ja ahdistus

Tulimme eilen myöhään kotiin 1,5 viikon lomareissulta. Kiertelimme Etelä-Suomea sukulaisten ja tuttujen iloksi ja harmiksi. Hyvin meitä pidettiin joka paikassa eikä nuorimmaisen korvatulehduksesta johtuneet yöhuudotkaan ilmeisesti kovinkaan paljon talonväkiä haitannut. Kävimme reissun aikana tutustumassa Tampereen kiipeilykeskukseen, Helsingissä luonnontieteellinen museo oli pikkupojille elämys ja Linnanmäellä saatiin jonottelun ohella pitää myös hauskaa. Nyt on kuitenkin ihanaa olla hetki kotona ja rauhoittua.


Kateellisena reissussa kattelin kavereiden hellepäivityksiä Rovaniemeltä. Meitä ei helteet hellineet vaan sää oli perus Suomen kesää; +15 ja välillä paistoi aurinko ja välillä satoi rankastikin. Pelkäsin, että helteet oli siinä, mutta onneksi ensi viikolle on luvattu edelleen lämpöä. Aion nauttia niistä täysin rinnoin ja ehkä pääsemme tänä kesänä rannallakin käymään.


Aion myös seuraavat päivät olla täysin epäsosiaalinen ja nauttia vain kotoilusta. Kun on ollut pitkään reissussa ja punkannut toisten nurkissa, on joutunut olemaan sosiaalinen koko ajan. Hengähdystauko muista ihmisistä on paikallaan.


Minua vaivaa myös reissusta paluu-stressi. Kun on ollut pitkään kotoa pois, palatessa täytyy tehdä pikaisesti kaikki tekemättömät kotityöt pois alta. Piha on kuin viidakko, kesäkukat kuoleman kielissä, purkaa laukut, pestä vuorellinen pyykkiä… Ehkä jotain rempan poikastakin saattaa olla tiedossa. Onneksi lähtiessä tuli tehtyä pieni pikasiivous niin koti ei ihan heti vaadi mitään suursiivousta. Samalla pitäisi nauttia näistä lämpimistä ja hitaista aamuista ja päivistä. Kyllä vain elämä on hankalaa! :D


Mutta nyt juon kahvin rauhassa ja mietin tulevia päiviä ja tekemättömiä töitä myöhemmin. Kiitos kaikille teille ihanille joiden luona saimme viettää pienen tai pidemmänkin hetken. Monia ihmisiä jäi taas näkemättä, mutta ehkä joskus taas törmätään.


Terkuin,
Mari


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti