torstai 14. helmikuuta 2019

Ystävyydestä

Jos kysyisin sinulta kasvokkain, montako hyvää ystävää sinulla on, mitä vastaisit? Tai kuinka monen ystävän kanssa olet usein, jopa päivittäin tekemisissä?  Vaikeita kysymyksiä, ainakin minulle.

Olen muutaman vuoden ollut rehellisesti sanottuna hieman yksinäinen. Ruuhkavuodet. Tarviiko edes muuta sanoa. Viimeiset viisi vuotta on mennyt kahden raskauden ja vauvavuosien paineessa. Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta olen huomannut, että olen tahtomattani jättänyt ystäviäni huomiotta. Syy tähän on ollut aika usein lapset ja heidän tarpeidensa tyydyttäminen ainakin melkein välittömästi. Olen ehkä huomaamattani ajatellut, että minulla ei ole nyt aikaa ystäville. Olen ehkä ajatellut, että ystävien aika tulee taas sitten, kun lapset ovat isompia eivätkä tarvitse minua enää niin paljon. Kyse on myös monesti ollut rehellisesti sanottuna omasta, puhtaasta laiskuudesta. En ole jaksanut soittaa, lähettää viestiä saatika lähteä tapaamisiin. Olen jollain tavalla kokenut sen todella vaivalloiseksi. Anteeksi!

Toisaalta syy, on myös ehkä ollut se, että en ole kokenut olevani samassa elämäntilanteessa ystävieni kanssa. Kun minä mietin minkälaisen talvihaalarin ostaisin kuopukselle niin toinen miettii, että lähtisikö pienelle viikonloppulomalle toiseen kaupunkiin. On ehkä tuntunut, että meillä ei ole tällä hetkellä mitään yhteistä.

Pitäisi kuitenkin ajatella, että elämä on tässä ja nyt. Ei mikään ihmissuhde odottele niin sanotusti parempia aikoja.

Voisin sanoa, että olen saanut nyt uuden tilaisuuden. Olen saanut kaksi hyvää ystävää takaisin elämääni. Toisen kanssa olemme tunteneet ekaluokasta lähtien ja toinen on opiskelukaverini. Erilaiset elämäntilanteet veivät molemmat heidät kauas pois, mutta nyt asumme vihdoin taas samoilla nurkilla. Aionkin ottaa nyt itseäni niskasta kiinni ja varata kalenteristani ystäväaikaa. Näitä ”uusia” ja vanhoja ystäviä en halua menettää! Tiedoksi vain heillekin! <3

Pidetään huoli ja kiinni ystävistämme! Niitä ei koskaan ole liikaa!
Ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Terkuin,
Mari

Kuva: Pinterest

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti