Olen koko aikuisikäni kokenut kehohäpeää ja tästä aiheesta kirjoittaminen on minulle vaikeaa, mutta myös terapeuttista ja sen vuoksi myös tärkeää. Tiedän myös, että en varmasti ole ajatuksieni kanssa yksin.
Ainoastaan raskaana ollessani olen kokenut jonkinlaista kehorauhaa, mutta synnytyksien jälkeen on tuntunut, että on hyväksyttävää kommentoida minun kehoa ja miten olen palautunut raskaudesta ja synnytyksestä. Nyt kun edellisestä synnytyksestä on jo kolme vuotta, minun on edelleenkin vaikea hyväksyä itseäni sellaisena kuin olen. Yritän päivittäin hokea itselleni, että kelpaan tällaisena kuin olen. Minun ei tarvitsekaan näyttää siltä 20-vuotiaalta minulta. Olen 39-vuotias työssäkäyvä kolmen lapsen äiti. Syön terveellisesti normaalia kotiruokaa unohtamatta herkuttelua ja liikun jonkin verran. Enemmänkin voisin liikkua, mutta liikun edes sen vähän. Enkä edes halua näyttää fitnesmallilta, mutta omia ajatuksia on vaikea kääntää 180 astetta toiseen suuntaan.
Laitoin kesän alussa Instassa seurantaan Syömishäiriöliiton tilin, koska olen ymmärtänyt, että suhteeni syömiseen, liikuntaan ja omaan kehoon ei ole ihan terveellä pohjalla. En osaa sanoa, missä vaiheessa ajatusmaailmani on mennyt vinksalleen, mutta se näkyy jokapäiväisissä ajatuksissani. Ehkä ajatusmaailmaani on tunkeutunut yhteiskunnan odotukset siitä, minkänäköinen on ns. hyvännäköinen, terveen näköinen, keski-ikäinen nainen ja luulen tietäväni, että en täytä näitä kriteereitä.
Syömishäiriöliiton tilillä oli viikolla 32 Storyjen puolella hyvää pohdintaa siitä, miten kesästä nauttiminen on onnistunut ja tämä pisti minut todellakin ajattelemaan. Tarinassa tuotiin muutama teema esille. Kesätuuletus tarkoitti kehon tuulettamista sellaisissa kesävaatteissa missä juuri sillä hetkellä halusit olla, murehtimatta sitä, mitä muut ihmiset ajattelee juuri sinun kehosta ja miltä näytät näissä vaatteissa. Nauttiminen kesämauista tarkoitti sitä, että pystyikö olemaan miettimättä sen kummemmin sitä, mitä suuhun pistetyt maut sisältävät tai mitä niiden nauttiminen edellyttää. Tuliko kesällä nautittua oman näköistä kesäelämää murehtimatta, että pitäisi ehtiä ja tehdä niitä arjen turvallisia rutiineja kuin vain nauttia hetkestä. Viimeisenä teemana oli kesäkilojen muutoksen sietäminen suuntaan jos toiseen, vaa’an unohtaminen ja nauttiminen kesätuuletuksesta, kesämauista ja oman näköisestä kesäelämästä.
Omalla kohdallani parantamisen varaa olisi ollut. Rannalla jännitti riisua vaatekerroksia ja keväällä ostetut bikinit jätin vielä kotiin. Hermostutti, mitä muut ajattelevat kehostani, jossa on muhkuraa siellä ja täällä ja joka ei todellakaan ole bikinikunnossa litteine vatsoineen, kiinteine reisineen ja pyöreine pyllyineen. Mutta, uskaltauduin veteen kokouikkarissa ja nautin uida viileässä vedessä. Samalla hoin itselleni, että en minäkään seuraa miltä muut rannalla olijat näyttävät, joten miksi muillakaan kiinnostaisi miltä minä näytän.
Kesäkiloista murehtiminen on vielä kehitysasteella. En muista milloin olen viimeksi käynyt vaa’alla, mutta fiilis siitä, onko kesäkiloja tullut, vaihtelee. Töihin paluukin loman jälkeen jännittää, koska murehdin muiden reaktioita tai sanattomia lauseita siitä miltä näytän. Toisaalta en edes usko, että kukaan edes kiinnittää muiden ulkomuotoihin huomiota, mutta tällaiselle, joka kamppailee kehohäpeän kanssa, ahdistus voi olla suurta. Kesäkiloista puhuminen ja niistä päivittely kahvipöydässä aiheuttaa stressiä, joten pyrin opettelemaan jättämään nämä keskustelut omaan arvoonsa. Hyrisenkin silloin itsetyytyväisyyttä ja makustelen mielessäni sitä ihanaa mansikkasorbettia, jota söin kuumana kesäpäivänä.
Miten sinun kesäsi sujui? Osasitko kesällä tuulettaa kehoasi, nauttia ihania kesämakuja, tehdä ja kokea sinua kiinnostavia asioita sekä unohditko vaa’an? Tarvitsetko vielä harjoittelua itsesi hyväksymisessä vai oletko sinut itsesi kanssa? Eiköhän anneta meille kaikille kehorauha ja jätetään oman ja toisten kehojen kommentointi väliin. Kuvissa näkyy minun onnistumisen hetkiä, jolloin hyväksyin itseni ja nautin juuri siitä hetkestä.
-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti