Kesäloman tilinpäätös

 Huomenna alkaa arki ja jotenkin tuntuu siltä, että on loman tilinpäätöksen aika. Tänä kesänä lasi on kuvainnollisesti ollut enemmän täynnä kuin tyhjänä. Kesää ei olla suoritettu vaan nautittu jokaisesta päivästä. On sitten oltu kotona tai reissussa, tai päivät olleet sateisia tai aurinkoisia. Mikä vielä parasta, työasiat eivät ole olleet mielen vieressäkään koko loman aikana.

Olen tänä kesänä ollut myös uuden äärellä. Kun kukaan lapsista ei ole enää vauva- eikä taaperoiässäkään ja vanhinkin jo kohta täysi-ikäinen, minulla on ollut mahdollisuuksia tehdä lomalla juuri minulle mieluisia asioita. Oikeastaan tämä minun oman ajan lisääntyminen näkyi jo kevättalvella. Iltapäivällä lapset lähtivät pihalle huurottamaan naapurin lasten kanssa ja huomasimme puolison kanssa olevamme kahdestaan kotona. Tämä sama meininki on jatkunut koko kesän, kun lapsia on pitänyt houkutella iltaisin tulemaan kotiin syömään ja nukkumaan. On ollut mahtavaa istua sohvalla ja katsoa leffaa, korvat kuitenkin kuulostellen koko ajan ulkoa tulevia ääniä, lukea kirjaa, jumppailla olkkarissa tai istua terassilla nauttien auringosta. Minun ei aina tarvitse lähteä kotoa pois saadakseni omaa aikaa vaan joskus riittää vain sekin, että kukaan ei vaadi, pyydä tai kysy minulta hetkeen yhtään mitään. Riittää, että saan hetken vain olla itsekseni omien ajatusten kanssa. 

Koin viime kesänä vielä hyvin vahvasti, kun perheemme nuorimmainen oli 2-vuotias, että olen olemassa vain ja ainoastaan häntä tai perhettä varten. Minun oli vaikea lähteä kotoa pois, vaikka tiesin heidän pärjäävän ilman minuakin. Koin roolini pelkkänä äitinä hyvin vahvasti. Unohdin kuka minä olen ja mistä juuri minä tykkään. 

Olen tänä kesänä ymmärtänyt, että vaikka olemme lomalla koko perhe, meidän ei tarvitse tehdä kaikkea yhdessä tai olla koko ajan yhdessä. Vaikka perheenä olemme yksi tiivis yksikkö, tämä yksikkö koostuu monesta eri yksilöstä. Me olemme erilaisia ja meitä kiinnostaa eri jutut. On tärkeää olla ja touhuta myös yksin omia juttuja unohtamatta sitä, että teemme myös yhdessä koko perheenä asioita.

Tänä kesänä olen sitten vähitellen venyttänyt napanuoraa perheestäni ja tehnyt pieniä irtiottoja koko perheestä. Yleensä pieni ero tekee vain hyvää. On ollut mahtavaa viettää iltaa puistossa omien ystävien kanssa juoden pussiviiniä, käydä ystävän kanssa kokeilemassa suppailua ja lenkkeillä yksin maastossa pitkin poikin. On tärkeää myös antaa puolisolle omaa aikaa, jolloin hän saa käydä tekemässä niitä omia mieluisiaan juttuja yksin tai omien kavereiden kanssa. Tasapaino tässäkin asiassa pätee hyvin. 

Tänä viikonloppuna minun oli tarkoitus viettää meidän mökillä laatuaikaa rakkaiden ystävieni seurasta nauttien. Lasten flunssat ja perjantaina tehdyt kotonatestit vei tästä kuitenkin voiton ja jouduin jäämään kotiin muiden suunnistaessa viettämään mökkiviikonloppua. Näin vielä sunnuntaina odotamme lasten koronatestien tuloksia ja jännitämme millaisena arki huomenna alkaa, karanteenissa vai melkein normaalina. 

Vaikka kesäloma loppuu, kesää on vielä hyvin jäljellä ja tiedossa on vielä monta kivaa juttua joita tehdään yhdessä ja erikseen.

Ihanaa kesän jatkoa kaikille! 

-Mari