Perheen miesväki lähti sunnuntain iloksi laskettelemaan, mutta minä jäin kotiin, koska halusin pitkästä aikaa omaa aikaa. Vanhempi poikani huikkasi minulle lähtiessään oven suusta, että hyviä siivouksia. Hmmm… Jäin hieman tätä miettimään. Ajatteleeko hän, että äiti ei tee muuta kuin siivoaa tai, että se oli itsestään selvyys hänelle, että jään sen vuoksi kotiin, että saan siivottua.
Minulle kyllä annetaan ja osaan myös ottaa omaa aikaa esimerkiksi urheiluun, mutta vain olemiseen en sitä osaa ottaa. Koen, että urheileminen ei ole minulle omaa aikaa, vaan se kuuluu päivittäiseen to do-listaan. Toki tykkään myös lenkkeillä yksin, mutta koen, että nimen omaan oma aika on jotain muuta. Kuitenkaan en osaa myöskään löhöillä vaan sohvalla, vaan minun täytyy puuhailla jotakin, jotta aika tulee käytettyä tehokkaasti.
Tätä pohtiessani tajusin, että olen suorittaja, joka suorittaa koko ajan jotakin. Päivisin olen töissä ja yritän tehdä työn mahdollisimman hyvin, mutta sen jälkeen alkaa vapaa-ajan suorittaminen kotitöiden ja lasten kanssa puuhailun merkeissä. Kun olisi aika hengähtää, en osaa, koska luulen, että on väärin vain olla.
Poikani sanat mielessäni päätin nyt vain olla ja nimenomaan olla siivoamatta. Istuin sohvalle ja tuijottelin ulos. Kaunis ilma alkoi kuitenkin houkuttelemaan ulos ja pian kiskoin jo ulkovaatteita päälle ja suuntasin lumitöihin ja pienelle kävelylenkille. Loppumatkasta poikkesin lähikauppaan kukkaostoksille ja ajatukset pyörivät edelleen suorittamisen ympärillä. Kotona tein pikaraivauksen keittiöön, nappasin kuvat ja aloin kirjoittamaan tätä juttua.
Nyt jos joku kysyisi minulta, että menikö tämäkin oman ajan viettäminen suorittamisen puolelle, niin vastaisin, että ei. Olen saanut tehdä juuri niitä juttuja mistä nautin, kukaan ei ole kysynyt tai vaatinut minulta hetkeen mitään, olen saanut olla ihan yksin. Toivottavasti oppisin näitä pieniä omia hetkiä ottamaan arkeen mukaan, koska ne lisää niin paljon omaa hyvinvointiani. Ja jos mieheni lukee tämän, niin kiitos. Sinunkin vuorosi tulee kyllä. :)
-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti