Keskikesän juhlan viettoa

Muistelimme nyt juhannuksena menneitä juhannuksia ja kaikkien muistoissa esiintyivät samat asiat: sukulaiset ja tuttavaperheet, hyvä ruoka ja juoma, leikkimieliset kisailut ja pelit sekä myöhään valvominen.

Minun lämpimimmät muistoni lapsuusajan juhannuksista sijoittuvat äitini kotipaikalle. Sinne tuli usein juhannusta juhlimaan minun serkut, joita onkin aikamoinen liuta! Meillä on iso suku ja se vasta on rikkaus! Saunoimme, valvoimme myöhään, pelasimme korttia ja joskus katsottiin yöllä televisiosta hieman pelottaviakin ohjelmia. Yksi nuorimmista serkuista oli vahdissa, jos joku aikuisista tulisi käymään nuotiolta sisällä pirtissä. Silloin jatkui hämäyksenä korttipeli. Yöt vietettiin teltassa tai pirtin lattialla siskonpedissä kihertäen. Juhannuksenahan piti valvoa niin pitkään kuin mahdollista, vaikka aamuun saakka. Tästä pidettiin jopa kisoja. Juhannuspäivänä haastettiin viereisen talon väki perinteiseen lentopallo-otteluun. Tuntuu, että silloin ei koskaan satanut vettä vaan aina oli aurinkoista ja meininki oli iloista!

Tänä vuonna menimme taas juhannuksen viettoon vanhempieni mökille. Siitä on vähitellen muodostunut meidän perheen perinne. Viime vuosina juhannusta on vietetty lasten ehdoilla, mutta hyvästä ruoasta ei tingitä. Tänä vuonna grillattiin burgereita ja jälkkäriksi nautittiin maidotonta mansikkajuustokakkua. Oli vain niin nälkäistä porukkaa, että unohtui ottaa kuvat koko juhannusruokailusta!

Myös talviturkit on ruukattu heittää järveen viimeistään juhannuksena. Viime vuonna oli niin kylmää koko kesän, että minulta jäi talviturkki heittämättä koko kesänä! Nyt sade lakkasi juuri sen verran sanomisen ajaksi, että uskaltauduttiin siskon ja serkkutytön kanssa uimaan ja sen taisi kuulla vastarannaltakin. :) Veden lämpötilasta ei ollut mitään tietoa, mutta kylmää se oli.  Koivuvastaa ei meidän juhannus- eikä myöskään joulusaunassa näy. Olemme niin mahdottoman allergisia koivulle, että silloin ei saunomisesta tulisi yhtään mitään.

Yksi juhannus ollaan lähimenneisyydessä vietetty kaupungissa, ja sekin olosuhteiden pakosta. Ei siinä ihan maalaistyttö samaan fiilikseen päässyt kuin mökillä juhannusta viettäen, mutta sekin oli kokemus ja mukavaahan silloinkin sukulaisten kanssa oli.

Vaikka sää ei tänä(kään) vuonna juhannusjuhlijoita suosinut, meillä ainakin oli hauskaa ja leppoista. Nämä kuvat on otettu torstaina, jolloin oli vielä aurinkoista, eikä sade piiskannut ja järvi myrskynnyt.

Terkuin,

Mari