Olen viimeisen viikon ajan pohtinut omaan hyvinvointiini liittyviä kysymyksiä, joten päätin aloittaa pienen postaussarjan tähän aiheeseen liittyen. Postaukset tulevat tipotellen muiden tekstien lomassa. Tunnistat ne otsikosta ”Mielen ja ruumiin ravintoa”.
Kun pitkän ja pimeän talven jälkeen alkaa aurinko paistamaan ja lämmittämään, alan odottamaan malttamattomana kesää. Olen lapsesta asti ollut talven lapsi. Olenhan syntynyt maaliskuussa tuulisena ja tuiskuisena päivänä. Ensilumen sataminen on minulle edelleenkin taianomainen hetki! Aikuisiällä olen alkanut kuitenkin entistä enemmän nauttimaan kesästä. Kun korkeat lumikinokset kevään mittaan sulavat, lumen alta alkaa vähitellen pilkistää tunne nurkan takana hiipivästä kesästä. Alkukesän luonnon herääminen eloon on kuin taikaa. Aamulla kuulee kun linnut visertävät, tuuli suhisee ja heiluttaa puiden lehtiä. Kimalaiset ovat aamuisella lennollaan ja muurahaiset kipittävät omia polkujaan. Kesäaamut ovat aivan mahtavia!
Kesä merkitsee myös minulle henkilökohtaisesti aina uuden alkua. Silloin otan itseäni niskasta kiinni ja alan harrastamaan liikuntaa säännöllisemmin, syön terveellisemmin ja huolehdin itsestäni paremmin. Johtuu varmaan siitä, että minulla on yksinkertaisesti aikaa enemmän itsestä huolehtimiseen eikä kaikki energia mene arjen pyörittämiseen. Olen kuullut, että uuden tavan omaksuminen rutiiniksi kestää jopa parisen kuukautta. Tulevaa syksyä silmällä pitäen päätin ottaa kolme uutta tapaa kokeiluun, jotka liittyvät itseni parempaan huolehtimiseen: aamupuuron syömisen, aamujoogan sekä runsaan vedenjuonnin.
Meidän perheessä ei oikeastaan syödä hirveästi puuroa, vaikka puuron terveyshyödyt ovat hyvin tiedossa. Syy, miksi itse en ole sitä aamuisin syönyt on se, että mielestäni se ei pidä nälkää loitolla pitkään ja siihen kyllästyy nopeasti. Muutaman tunnin päästä on yleensä jo huutava nälkä. Haluan tässä kesän aikana kokeilla, että jos syön aamuisin puuroa leivän ja jogurtin/smoothien sijaan, tottuuko elimistöni tähän eikä minun tarvitsisi aamuisin enää muuta syödä. Tämä muun muassa sen vuoksi, että haluan päästä eroon leivän mussuttamisesta ja säästää rahaa. Leivän päälle tulee aina laitettua erilaisia lisukkeita, jotka ovat pitkässä juoksussa kalliita artikkeleita. Viikonloppuisin annan kuitenkin itselleni luvan tehdä minkälaisen aamiaisen vaan. Valitettavasti pakastin on viime kesän marjoista jo tyhjä, joten joudumme tyytymään kaupan hedelmä-ja marjasoseisiin.
Aamuisin olen myös aivan jumissa ja tokkurassa. Yöimetykset ja perhepedissä nukkuminen verottavat tällä hetkellä selkääni ja niskojani. Tuntuu, että en herää kunnolla ja joka paikkaa särkee ja kolottaa. Nuorimmainen herää melkeinpä poikkeuksetta 6.00 joka ikinen aamu ja siirryn yleensä aika heti hänen kanssaan alakertaan ettei hän herättäisi muuta perhettä kovaäänisellä ja vaativalla jokeltelullaan. Laitan kahvin tulemaan ja rojahdan sohvalle ison kahvikupin ja puhelimen kanssa. Pieni hästää olkkarissa omiaan ja minä yritän saada itseäni hereille kahvin ja nettisurffailun avulla. Paremminkin voisin aamut aloittaa. Törmäsin vasta netissä pyöriessäni 5 minuutin aamujoogaan. Pieni venyttely aamuisin ei olisi kenellekään pahitteeksi ja tuon tekeminen ei tosiaan veisi paljon aikaa.
Vilaistessani videon huomasin, että liikkeet ovat tuttuja, koska olen käynyt silloin tällöin Les Millsin Bodybalance tunneilla. Tämä madalsi kynnystä aloittaa aamujoogailu. Joten ei muuta kuin maton levitys, pienelle leluja eteen ja video pyörimään. Video oli juurikin kahvin tippumisen mittainen ja elimistö sai mukavan alkubuustin päivään, kun tuli mukava pieni lämpö päälle ja kroppa heräsi aivan erilailla kuin normaaleina aamuina. Sain jumit auki ja veren virtaamaan elimistössä! Tämän otan ehdottomasti mukaan aamurutiineihini! Toivottavasti pääsen jossain vaiheessa kesällä tekemään aamujoogan mökin laiturille. Voin vaan kuvitella kuinka energisen olon se antaa! Tällä hetkellä kelpaa myös oma olkkari, kohtuulisen hiljainen ympäristö ja edes se viisi minuuttia omaa aikaa.
Kolmas muutokseni koskee veden juontia. Olen tiedostanut jo pidemmän aikaa, että juon päivän mittaan todella vähän vettä. Juon, jos on jano. Positiivinen muutos on tullut viimeisen puolen vuoden aikana, että olen huomaamattani jättänyt mehujen juonnin pois. Ruokajuomana on nykyään vesi maidon jäätyä pois ruokavaliostani, mutta silti vettä voisin juoda enemmän päivän aikana. Nyt otan tavakseni täyttää vesipullon joka aamu ja puristaa veteen hieman tuoretta sitruunaa tai limeä. Vesipullollisia pitäisi saada päivän aikana tuhottua ainakin kaksi jos ei kolmekin. Katsotaan miten tämä lähtee sujumaan.
En aio ottaa näistä kolmesta uudesta tavastani paineita. Jos aamujooga jää joskus tekemättä tai puuro syömättä, niin sitten jää. Annan luvan olla itselleni armollinen. En aio suorittaa. Eipä muutkaan asiat elämässä tapahdu pakottamalla ja yhtäkkiä. Katsotaan kesän loputtua, ovatko nämä tavat juurtuneet vai ovatko jääneet jonnekin hamaan tulevaisuuteen tehtäviksi. Jos silloinkaan. Mutta nyt olen ainakin sitoutunut näihin ja näiden mukaan aion elää.
Tuoko kesä sinulle samanlaista uuden mahdollisuuden tunnetta? Vai onko se joku muu aika vuodesta? Minkälaisia uusia tapoja sinä olet viime aikoina ottanut käyttöön? Miten sait uudet tavat iskostettua rutiineihisi eikä paluuta vanhaan tullut?
Uusia mahdollisuuksia sekä kokonaisvaltaista ja tasapainoista hyvinvointia teille kaikille toivottaen,
Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti