keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Paikka unelmoinnille

Tämä huone huokuu unelmia, toiveita ja haaveita. Tämä huone on kotimme yksi lempihuoneistani. Joskus, kun huoneen asukki on pois, istahdan sängylle, katselen ulos ja annan itselleni luvan haaveilla.


Huone on toinen pikkuhuoneistamme. Tässä huoneessa on kiinteät vaatekaapit, jotka luovat hieman haastetta sisustamiselle. On vain kolme niin sanottua ehjää seinää, joista yhdellä seinällä on ikkunat. Näkymä ikkunasta on kuin taulu. Vihreät koivut ovat niin kauniit ja puun väriset ikkunapuitteet luovat kuin kehykset maisemalle.


Toinen isoista seinistä on maalattu harmaaksi. Harmaa seinä antaa hieman kodikkuutta huoneeseen, mutta se vaatisi uutta maalia pintaan. Samalla ehkä väriäkin voisi vaihtaa. Tämä on itse asiassa meidän ainut värillinen seinä! Seinää koristavat kehystetyt Ikean julisteet. Kattolamppu on Claes Ohlsonin timantin muotoinen kevyt valaisin ja pöydällä oleva lukulampun varjostin on Pentikiltä. Lampunjalka on löytynyt kirpparilta.




Koska kyseessä on jo teini-ikäisen huone, ei haittaa, että lattiapintaa ei ole paljon. Leikkitilaa ei enää tarvita. Tämä olikin yksi huomio, kun oli aika hommata nuorelle uusi sänky. Mietimme kovasti, että ostammeko perinteisen 80 tai 90 cm leveän sängyn vai sopisiko huoneeseen jopa 120 cm leveä sänky. Päädyimme 120 cm leveään, koska yövieraita käy meillä aika ajoin, jolloin kaverukset sopivat nukkumaan vierekkäin. Eipähän tarvitse levittää toiselle patjaa lattialle. Samalla huone toimii vaikka vierashuoneena, jos siihen on tarvis. Torkkupeitto on mummin kutoma joululahja. Nurkassa roikkuvat Tigerista ostetut koristelamput ja tädin tekemä unisieppari.




Työpöytä on huoneeseen liian raskas. Uusi onkin hankintalistalla, mutta ei vielä oikein tiedetä, että minkälainen olisi hyvä. Tämä pöytä on pelastettu paikalliselta roskalavakirpputorilta. Ensiksi aioin sen hioa ja maalata, mutta toisaalta pinta miellyttää minua tuollaisena. Pöytä on jo hieman oman aikansa ehtoopuolella, mutta toimii vielä hyvänä kampaus- ja meikkipöytänä. Työtuoli on meille saapunut perintönä miehen kotoa.




Pienessä seinähyllykössä on hyvässä tallessa lapsuusmuistot ja Jyskin pikkukaapissa säilyvät nuoren naisen tärkeät tarvikkeet. Seinäritilään voi ripustaa verhonipsuilla itselle tärkeitä kortteja ja valokuvia.




Olen jo aikaisemmin maininnut, että ikkunat ovat alkuperäiset, joten niistä huokuu talvisin kylmää ilmaa. Pitää miettiä pitääkö huoneen järjestystä syksyllä hieman vaihtaa ettei päähän kohdistu vetoa.


Näihin kuviin ja tunnelmiin on mukava aloittaa keskikesän juhlan odotus ja valmistelu.
Aurinkoista ja turvallista juhannuksen viettoa kaikille!


Terkuin,
Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti